8 tapaa, joilla Tudorit muotoilivat modernin joulun

joulun historia on pitkä ja monimutkainen, mutta 1500-luvulle tultaessa, kun Henrik VIII hallitsi Englantia, se alkoi muistuttaa nykyhetkeä eräillä tärkeillä tavoilla. Saatat yllättyä saadessasi tietää, että jotkin joulunajan suosikkiperinteistämme ovat peräisin Tudor—ajoilta, kuten joululaulujen laulaminen, lahjojen antaminen, kalkkunan syöminen-ja jopa Suuteleminen mistelinoksan alla. Katso taaksepäin kahdeksaan lomatapaan Tudor-kaudelta.

12 päivää joulua

neljä viikkoa ennen joulupäivää (adventtina tunnettu) useimmat ihmiset viettivät paastoajan aina jouluaattoon saakka. Sitten alkoi juhlinta ja jatkui 12 päivää, joulukuun 25. päivästä tammikuun 6.päivään. Kolme suurinta juhlaa osuivat joulupäivänä, uudenvuodenyönä ja loppiaisena eli kahdenneksitoista yönä 6.tammikuuta, joka kunnioittaa kolmen kuninkaan tai kolmen tietäjän (tietäjien) saapumista näkemään Jeesus-lasta.

vaikka Tudorin aikoina ihmiset merkitsivät vuoden alun 25. Maaliskuuta (jolloin he viettivät Marian Ilmestysjuhlaa), juhliminen ja lahjojen vaihto 1.tammikuuta oli myöhäisjuhla roomalaiselta ajalta, jolloin tuota päivämäärää pidettiin vuoden alkuna. Kaikki työ (paitsi eläinten hoito) loppuisi 12 päivän aikana, kun kaikki työläisistä aatelisiin omistautuivat joulunviettoon. Työt aloitettiin uudelleen ensimmäisenä maanantaina kahdennentoista yön jälkeen eli Auramaanantaina.

Wassailing

tänään saatamme tunnistaa sanan klassisista joululauluista, kuten ” The Wassail Song “ja” Here we Come A-Wassailing”, mutta mitä wassailingiin meneminen merkitsi Tudor-aikoina? Joulun aikaan ja varsinkin kahdentenatoista iltana ihmisryhmät matkustivat talosta taloon laulaen naapureilleen ja toivottaen heille hyvää terveyttä. Samalla he kiersivät yhteisen wassail-kulhon, joka oli täynnä lämmintä olutta, viiniä tai mausteilla ja hunajalla sekoitettua siideriä. Sanan ” wassail “uskotaan tulevan vanhasta Anglosaksisesta paahtoleivästä waes hael, joka tarkoittaa” olla terve “tai” olla hyvässä kunnossa.”

toisenlainen wassailing tapahtui lähinnä maalla, ja siihen kuului ihmisten sijaan hedelmätarhojen ja hedelmäpuiden siunaaminen, joskin siinä priorisoitiin myös yhteisöllistä juomista. Tämä versio wassailingista on säilynyt pakanallisilta ajoilta, ja sitä käytetään nykyään muun muassa Englannin siiderintuotantoalueilla ja Vermontin Woodstockissa.

Joululaulut

ajan myötä wassailemistapa kietoutui toiseen Tudor-kauden jouluperinteeseen: joululauluihin. Joululaulut olivat tuohon aikaan luonteeltaan enimmäkseen uskonnollisia, jotka perustuivat Syntymätarinaan, joskin jotkut käsittelivät aiheita, kuten metsästystä tai juhlimista. Jotkut Tudor-kaudella Suositut joululaulut ovat säilyneet tähän päivään asti (eri muodoissa): “We Wish You a Merry Christmas”, “Good King Wenceslas” ja ” The First Noel.”1600-luvulla puritaanit sekä Englannissa että Amerikassa kielsivät kaikki joulujuhlat, ja joululauluista tuli jälleen tavanomaisia vasta viktoriaanisella ajalla.

lahjojen antaminen

vaikka tavalliset Tudor-Englannin kansalaiset saattoivat vain antaa lahjoja uudenvuodenpäivänä joulun hengessä, kuninkaallisilla lahjoilla oli laajempi poliittinen merkitys: esimerkiksi vuoden 1532 ensimmäisenä päivänä kuningas Henrik VIII otti vastaan lahjan Anne Boleynilta (joukon “Pyreneitten villisian keihäitä”), mutta hylkäsi kultaisen maljan, jonka hän antoi silloiselle vaimolleen Katariina aragonialaiselle, josta hän tuolloin yritti erota. Vuonna 1572 Henrikin ja Annen tytär kuningatar Elisabet I joutui kieltäytymään Norfolkin herttuan hänelle antamasta näyttävästä jalokivestä. Tuolloin Norfolk oli vangittuna Lontoon Towerissa, koska hänen väitettiin juonineen Elisabetin korvaamista Englannin valtaistuimella Skotlannin kuningattarella Marylla; hänet teloitettiin myöhemmin samana vuonna.

Lue lisää: Elisabet I: n ja Skotlannin kuningattaren Marian hurjan erilainen lapsuus

“Suutelusuukko”

Joulupuuperinne sellaisena kuin sen tunnemme alkoi todennäköisesti Saksassa 1500-luvulla, mutta se yleistyi Englannissa vasta noin 300 vuotta myöhemmin. Sitä ennen joulusesongin suosituin koristelu ihmisten taloissa oli suuteleva oksa, kirjoittavat A Tudor Christmas (2018) – kirjan tekijät. Suutelukourut olivat kudottuja puisia vanteita, jotka ripustettiin ikivihreistä kuten Hollysta ja laakerinlehdistä ja ripustettiin katosta. Mistelinoksan oksa oli tietenkin välttämätön suutelevalle oksalle. Pussailuperinne tuon loiskasvin alla ulottuu antiikin Kreikkaan asti, koska mistelillä on yhteys hedelmällisyyteen.

Jauhelihapiirakat

paastottuaan neljä viikkoa ja pidättäydyttyään kaikesta lihasta, kananmunista ja juustosta Tudor-ajan britit olisivat olleet joulupäivänä ahneita. Jauhelihapiirakat (tai” pyes”) olivat 12 juhlapäivän aikana niin yleisiä ruokia, että niitä kutsuttiin Joulupiirakoiksi. Lihalla täytettyjä piirakoita—erityisesti lampaanlihaa, joka merkitsi Jeesus—lapsen luona käyneitä paimenia-valmistettiin myös suetista, sokerista, mausteista ja kuivatuista hedelmistä. Ihanteellisesti niiden otaksuttiin sisältävän 13 erilaista ainesosaa, jotka vertauskuvasivat Kristusta ja hänen 12 apostoliaan.

Tudor Christmas Pie (Alkuperäinen “Turducken”)

Weirin ja Clarken mukaan historiankirjoitus kertoo ensimmäisten kalkkunoiden saapuneen Englantiin Uudesta maailmasta vuonna 1526 eli aivan Henrik VIII: n hallituskauden puolivälissä. Vaikka yleisin joulun vietto Tudor-aikoina säilyi villisian pää, joka oli tavallisesti esillä lautasella, jonka suuhun oli tungettu omena, varakkaammat ruokailijat saattoivat nauttia eräästä ajan herkusta: Tudor-Joulupiirakasta. Tämä luomus, joka ei ollut heikkohermoisille, koostui kalkkunasta, joka oli täytetty hanhella, joka oli täytetty kanalla, joka oli täytetty peltopyyllä, joka oli täytetty kyyhkysellä—kaikki leivottu leivonnaisarkkuun.”

Jouluhirren

perinteen jouluhirren polttamisesta, josta syntyisi maukas kakku ja tuhansia YouTube-videoita, arvellaan saaneen alkunsa Viikinkihyökkääjiltä, jotka tekivät kokkoja talvipäivänseisauksen kunniaksi. Sanaa “Yule”, joka todellisuudessa tulee vanhasta norjalaisesta jólista, kaksitoista päivää kestävästä pakanallisesta keskitalven juhlasta, on jo pitkään käytetty englannin kielessä synonyyminä joululle.

Tudor-kaudella monet perheet suuntasivat jouluaattona metsään ja valitsivat halon, jonka he koristelivat nauhoilla ja sytyttivät tuleen. Pidettyään sitä palamassa joulun 12 päivän ajan he pitivät hiiltynyttä jäännöstä tukista. Tätä pidettiin tulevana vuonna hyvänä onnena, ja sitä voitiin käyttää apuna seuraavan vuoden Joulutulen sytyttämisessä.