Infektiontorjuntapolitiikka ja riskinarvioinnin merkitys

jokaisessa työympäristössä tarvitaan tartuntojen torjuntapolitiikka. Infektio valvontakäytäntö toimistossa asetus on erilainen kuin yksi hammaslääkäri tai GP leikkaus, tai hoitokoti ympäristössä. Kaikkien tartuntojen torjuntapolitiikkojen on kuitenkin katettava samat osiot sen varmistamiseksi, että työnantaja pystyy poistamaan, vähentämään, hillitsemään tai hallitsemaan mahdollisen tartuntatilanteen. Työntekijä tai muu henkilö, jolla on tarttuva sairaus, voi saattaa muut vaaraan riippumatta siitä, menivätkö he terveydenhuoltoon tai rakennukseen, jossa on toimistotyöntekijöitä. Tartuntojen torjuntapolitiikka kussakin työympäristössä on erilainen, koska politiikan sisältö on sopiva siihen riskiin nähden, joka liittyy tartunnan leviämisen vähentämiseen kyseisessä ympäristössä. Riskinarvioinnilla on merkitystä infektioiden hallinnassa missä tahansa työympäristössä. Tässä artikkelissa käsitellään infektioiden torjuntapolitiikan merkitystä ja tarkastellaan myös riskinarvioinnin vaikutusta siihen.

Infektiontorjunnan hallinta-lainsäädännölliset vaatimukset

Infektiontorjunnan hallinnan terveydenhuoltoympäristössä tai muulla liiketoimintasektorilla on oltava osa työnantajien yleistä tavoitetta varmistaa, että ne tarjoavat turvallisen työympäristön henkilöstölle ja muille (alihankkijoille, vierailijoille jne.) vaikuttaa tehtyyn työhön. Työterveys-ja työturvallisuusasioiden jne. 2 jakson 1 kohta Laki 1974 velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijöiden terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista työssä.

Muu infektiontorjunnan hallintaan liittyvä lainsäädäntö sisältää:

• vammojen, tautien ja vaarallisten poikkeamien raportointi (RIDDOR) 2013
• kansanterveys (tautien valvonta) laki 1984
• kansanterveys (tartuntataudit) Asetukset 1988
• työterveyden ja työturvallisuuden hallinta (muutos) Asetukset 2006
• control of substances hazardous to health (coshh) 2002
• the food safety and hygiene (England) regulations 2013
• Food Safety Act 1990
• the Health Protection (notification) regulations 2010

Infektiontorjuntapolitiikka

tartuntojen hallinnan lähtökohtana on kehittää infektiontorjuntapolitiikkaa. Linjauksen tulee perustua työympäristössä tapahtuvaan työtoimintaan, jossa huomioidaan henkilöstö ja muut ympäristön sisällä. Tartuntojen torjuntapolitiikan on oltava realistista ja käytännöllistä, jotta varmistetaan sen asianmukainen täytäntöönpano työympäristössä. Sen pitäisi olla selkeä ja jäsennelty. Se ei saa olla epämääräinen ja tulkinnanvarainen eriävien mielipiteiden kautta, jotta henkilöstö tietää, mitä heiltä odotetaan sen toteutumisen varmistamisessa.

tartuntojen torjuntapolitiikka on elettävä ja tarvittaessa tarkistettava, kun työpaikalla tapahtuu muutoksia uusien maahantuotujen riskihaasteiden vuoksi. Tuontiriski voi vaihdella henkilöstöstä tai muista kävijöistä, kuten urakoitsijoista, jotka tulevat työpaikalle tartuntataudin kanssa. Kyseessä voi olla paikallinen oksentelun ja ripulin leviämisepidemia tai kansainvälinen epidemia tai pandemia, jolla voi olla vaikutuksia paikallisesti.

Infektiokontrollipolitiikka-riskinarviointi

käytäntöön tulisi sisältyä vaatimus, että terveydenhuolto / liiketoiminta arvioi infektiokontrolliriskit kehittämällä ja kirjaamalla infektiokontrolliriskiarvion.

Infektiontorjunnan riskinarviointi-lainsäädännölliset vaatimukset

lainsäädäntö, joka kattaa vaatimuksen riskinarvioinnin suorittamisesta, on:

the Management of Health and Safety at Work (Amendment) Regulations 2006: Säännössä 3 todetaan, että jokaisen työnantajan on tehtävä asianmukainen ja riittävä arviointi –

• työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat riskit, joille he altistuvat työssä ollessaan; ja
• työtehtävissä olevien henkilöiden terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat riskit, jotka johtuvat hänen yrityksensä toiminnasta tai liittyvät siihen

Infektiontorjunnan riskinarviointi

infektiontorjunnan riskinarviointi on suoritettava infektiovaarojen ja-riskien arvioimiseksi ja sen varmistamiseksi, että tartuntariskit mahdollisuuksien mukaan eliminoidaan, vähennetään, hillitään ja hallitaan asianmukaisesti. Tartuntojen torjunnan riskinarvioinnissa yksilöidään erityiset tehtävät, joihin voi liittyä saastumisen tai taudin leviämisen riski.

infektiokontrollin riskinarvioinnin tulee:

• tunnistaa työpaikalla esiintyvät vaarat, mukaan lukien vaarat, jotka saattavat tulla työpaikalle.
• päättää, ketä voidaan vahingoittaa ja miten, ja ottaa mukaan vierailijat, urakoitsijat, haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, rekisteröidyt vammaiset, raskaana olevat naiset, nuoret, lapset, vanhukset ja henkilöt, joilla on lääketieteellisiä ongelmia.
• arvioi riskit ja päättää varotoimenpiteistä sellaisten luokitusten avulla kuin pieni, keskitasoinen tai suuri riski. Käyttöön otettujen varotoimien ja valvonnan on oltava oikeassa suhteessa riskeihin. Esimerkiksi jos riski on suuri, on ehkä otettava käyttöön järeämpiä valvontatoimia riskin vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle.
• kirjaa riskinarvioinnin merkittävät havainnot ja ilmoita niistä kaikille asiaankuuluville henkilöille. Laki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijöille riittävät tiedot, koulutuksen ja valvonnan, jotka ovat tarpeen työterveyden ja-turvallisuuden varmistamiseksi. Koulutuksen avulla voidaan varmistaa, että henkilöstö ymmärtää riskinarvioinnin sisällön ja sen roolin, jonka he ottavat riskin hallinnassa. Koulutuksen tyyppi riippuu yksilöstä, alasta, jolla hän työskentelee, ja tehtävistä/työtoiminnoista, joita hän tarvitsee suorittaakseen.
• arvioi uudelleen ja päivitä tarvittaessa. Muutoksia saatetaan vaatia sen jälkeen, kun terveydenhuollon palveluihin on tunnistettu uusia tai maahan tuotuja tartuntariskejä.

Infektiontorjuntapolitiikka ja henkilönsuojaimet (PPE)

infektiontorjuntapolitiikassa määritellään, mitä henkilönsuojaimia henkilöstön on käytettävä suorittaessaan infektiontorjuntatehtäviään.

työnantajan on annettava ja ylläpidettävä henkilöstölle maksutta kaikki tarpeelliset henkilönsuojaimet, jotta henkilöstö voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti. Henkilönsuojaimen tyyppi riippuu riskin tyypistä. Jos henkilö siivoaa vastaanottotilaa ilman merkkejä taudinaiheuttajista, hän käyttää esiliinaa ja käsineitä siivotessaan. Kuitenkin, jos henkilö oli puhdistamassa aluetta, jossa oli ollut henkilö, jolla oli tarttuva taudinaiheuttaja, kuten Ebola-Virus, niin he käyttäisivät täydellistä ihon peittämistä päästä varpaisiin. Henkilönsuojaimet olisivat erityisiä sen perusteella, millaisia riskejä niihin liittyy.

QCS-Infektiontorjuntapolitiikka

QCS voi tarjota kattavia infektiontorjuntaperiaatteita organisaation tarpeisiin. On suositeltavaa, että varmistat, että politiikat toteutetaan työympäristöön ja että henkilöstö ymmärtää roolinsa patogeenisen mikro-organismin leviämisen estämisessä ja valvonnassa.

http://www.legislation.gov.uk/uksi/2013/1471
http://www.legislation.gov.uk/ukpga/1984/22
http://www.legislation.gov.uk/uksi/1988/1546
http://www.legislation.gov.uk/uksi/2006/438
http://www.legislation.gov.uk/uksi/2002/2677
http://www.legislation.gov.uk/uksi/2013/2996
http://www.legislation.gov.uk/ukpga/1990/16
http://www.legislation.gov.uk/uksi/2010/659
http://www.legislation.gov.uk/ukpga/1974/37
http://www.legislation.gov.uk/uksi/2002/1144

Sally Beck

QCS Expert Health and Safety Contributor