Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Kanadassa

Stéphane Dion
pääministerin erityislähettiläs Euroopan unionissa ja Euroopassa ja Kanadan Saksan-suurlähettiläs
Rooma, Italia

23.maaliskuuta 2018

minulle on kunnia olla tänään Roomassa bellissimo Villa Wolkonskylla Yhdistyneen kuningaskunnan ilmastonmuutosta käsittelevän erityislähettilään Nick Bridgen rinnalla. Olin ylpeä, kun Yhdistyneen kuningaskunnan ilmastonmuutoksesta ja teollisuudesta vastaava ministeri Claire Perry ja Kanadan ympäristö-ja Ilmastonmuutosministeri Catherine McKenna käynnistivät 16.marraskuuta 2017 Powering Past Coal Alliancen, jossa 27 hallitusta sitoutui luopumaan hiilivoimaloistaan. 1 This to me was the strongest moment of COP 23, in Bonn. Vaikka tämän Allianssin jäsenten osuus maailmanlaajuisesta hiilentuotannosta ja-kulutuksesta on vain pieni, tämä on erittäin tärkeä aloite, koska rajoittaakseen lämpenemisen 2 asteeseen ihmiskunnan olisi vieroitettava itsensä perinteisestä hiilestä.

Kanada on huomannut, että Yhdistynyt kuningaskunta (UK) julkaisi lokakuussa 2017 puhtaan kasvun strategiansa, joka sisältää joukon politiikkoja, joilla tuetaan Yhdistyneen kuningaskunnan kykyä täyttää Ilmastositoumuksensa 2 puhun tänään vastaavista toimista, joita toteutamme Kanadassa.

tänään minulla on ilo puhua teille Kanadan haasteesta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Joulukuussa 2016 hallitus julkisti Pan‑Canadian Framework on Clean Growth and Climate Change. 3 yksi tämän suunnitelman ensisijaisista tavoitteista on antaa Kanadalle mahdollisuus saavuttaa kasvihuonekaasujen vähentämistavoite, johon se sitoutui Pariisissa, ja mahdollisuuksien mukaan jopa ylittää tämän tavoitteen ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä entisestään.

kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kanadan hallitus on julkaissut täyden suunnitelman kasvihuonekaasupäästöjensä vähentämiseksi. Vuonna 2005 se julkisti Project Greenin, kattavan ilmastonmuutossuunnitelman. 4 (Täydellinen paljastus: olin Kanadan ympäristöministeri vuosina 2004-2006.) Tätä suunnitelmaa ei koskaan toteutettu seuraavina vuosina. Samaa kohtaloa ei pitäisi tapahtua vuoden 2016 Pan-Canadian Frameworkille. Tällä kertaa Kanadan on onnistuttava, ja hallitus on todellakin sitoutunut ilmastosuunnitelmansa toteuttamiseen.

uusi suunnitelma on Kanadassa konsensuksen kohteena, mutta ei kerää yksimielistä kannatusta. Erityisesti Kanadan hallitus pyrkii löytämään yhteisen sävelen.

haluan heti aluksi korostaa, kuinka ratkaisevan tärkeää on, että kaikki maat, ei vain Kanada, saavuttavat Pariisin konferenssissa 12.joulukuuta 2015 asetetut kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteensa. Ihmisyyden vuoksi ja vastustuksesta huolimatta on välttämätöntä, että Kanada, Yhdistynyt kuningaskunta, Italia—itse asiassa kaikki maat—saavuttavat tai ylittävät Pariisin tavoitteensa.

YK: n Environment 2017 Emissions Gap Report-raportin mukaan, jos kaikki maat täyttäisivät nykyiset kasvihuonekaasujen vähentämislupauksensa, jotka on esitetty niiden Nationally Determined Contributions (NDCs) – konferenssissa COP 21, Pariisissa, se olisi vain kolmasosa vähennyksistä, joita tarvitaan, jotta pysyttäisiin alle 2 asteen lämpenemisessä. 5 itse asiassa, vaikka puolueet täyttäisivät ensimmäiset kansalliset Ilmastosuunnitelmansa ja säilyttäisivät samanlaisen tavoitetason vuoden 2030 jälkeen, YK: n ympäristöohjelman (UNEP) raportti ennustaa ilmaston lämpenemisen yltävän 3 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Tämä arvio on yhdenmukainen muiden tutkimusten kanssa, mukaan lukien Climate Action Tracker, joka arvioi, että nykyisten kansallisten tietokeskusten noudattaminen vie meidät reitille 3.2 ºC lämpenemiseen vuoteen 2100 mennessä. 6

Pariisin sopimus ei pääty nykyisiin tavoitteisiin: jokaisen osapuolen on pakko tehostaa kunnianhimoaan, jotta ilmastonmuutoksen torjunta vahvistuisi ajan myötä ja vältettäisiin perääntyminen. Pariisin sopimus viestii markkinoille, että siirtyminen vihreään talouteen on väistämätöntä.

tämänhetkisten arvioiden mukaan monet maat eivät ole vielä päässeet tavoitteisiinsa. 7 kaikkien maiden on jatkuvasti tehtävä työtä ilmastonmuutossuunnitelmiensa toteuttamiseksi ja vahvistamiseksi ja tarkasteltava edistymistään säännöllisin väliajoin uudelleen. Kuten selitän viimeksi mainitulle, Kanada on uudessa suunnitelmassaan ottanut käyttöön prosessin, jossa se raportoi edistymisestämme vuosittain pääministerille sekä maakuntien ja alueiden pääministereille, minkä ansiosta voimme tehdä säännöllisesti tilannekatsauksen ja harkita uusia mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseksi.

mikään maa ei ole immuuni ilmastonmuutoksen vaikutuksille, eikä varsinkaan Kanada, jonka keskilämpötila on noussut 1,3 astetta vuosien 1950 ja 2010 välillä, lähes kaksi kertaa nopeammin kuin maapallon keskiarvo. 8 meidän kaikkien velvollisuutena on pyrkiä välttämään ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset, kuten äärimmäisten sääilmiöiden voimistuminen, merenpinnan nousu ja happamoituminen, eläin – ja kasvilajien sukupuutto, vesi-ja elintarvikepula sekä infrastruktuurin ja ihmisten elinympäristön vahingoittuminen. Sitä paitsi siirtyminen puhtaaseen kasvuun tarjoaa kaikille maille runsaasti mahdollisuuksia toteutua. Kanada on päättänyt lujittaa toimiaan täyttääkseen ilmastonmuutosta koskevat sitoumuksensa.

ennen kuin keskustelen kanssanne Kanadan laatimasta uudesta ilmastosuunnitelmasta, tarkastelkaamme Kanadan kasvihuonekaasupäästöjen kontekstia.

Kanadan kasvihuonekaasupäästöt

Kanadan osuus on vain 1,6% maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mutta se on yksi suurimmista asukasta kohti päästävistä, OECD: n kolmanneksi suurin. 9 Vuonna 2014 jokainen Kanadalainen säteili keskimäärin 20.5 tonnia ekvivalenttia CO2: ta kohti. Vaikka se on alle vuosikymmen sitten, se on huomattavasti yli OECD: n keskiarvon 12,4. 10 Kanadan henkeä kohti laskettuja päästöjä on selitetty useilla tekijöillä: ankara ilmasto; Euroopan kokoisen mutta vain 36 miljoonan asukkaan maan kaupunkien väliset valtavat etäisyydet; kestävä talous ja väestönkasvu; resurssirikas talous, josta lähes kolmannes koostuu edelleen tavarantuotantoteollisuudesta.; hyvin tiiviisti integroitunut Pohjois-Amerikan talous, jossa Kanadan on vaikea toimia siellä, missä Yhdysvalloilla on hyvin todellisia ja suoria vaikutuksia.

tästä huolimatta kolme neljäsosaa kanadalaisista asuu Ontariossa, Quebecissä ja Brittiläisessä Kolumbiassa, kolmessa provinssissa, joiden päästötasot vastaavat OECD: n keskiarvoa, joka on 12,4 tonnia asukasta kohti (KS.Liite 1).

päästöt vaihtelevat merkittävästi eri puolilla maata energialähteiden ja elinkeinorakenteen vuoksi. Kanadan energiakaivannaisteollisuuden provinssien päästöt asukasta kohti ovat huomattavasti suuremmat kuin OECD: n keskiarvo. Tällaista maantieteellistä kasvihuonekaasupäästöjen keskittymää, joka on todennäköisesti ainutlaatuinen Kanadalle, ei ole kolmessa muussa vastaavanlaisessa liitossa: ei Yhdysvalloissa, Saksassa eikä Australiassa. 11 vastaavasti EU: ssa neljä suurinta jäsenvaltiota päästävät lähes saman määrän tonnia asukasta kohti: Italia (7,0), Ranska (7,2), Yhdistynyt kuningaskunta (7,9) ja Saksa (11,1). 12

vuonna 2015 Kanadan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 18% yli vuoden 1990 tason ja 2,2% alle vuoden 2005 tason, joka on Kanadan NDC: n perusvuosi. Päästöjen kasvu vuodesta 1990 lähtien tapahtui pääosin kyseisen ajanjakson ensimmäisellä vuosikymmenellä (KS.Liite 2). Päästöt ovat olleet suhteellisen vakaita 2000-luvun alkupuoliskolla, pudonneet maailmanlaajuisen finanssikriisin 2008/09 aikana ja olleet suhteellisen vakaita siitä lähtien. Vuosina 2000-2014 ne vähenivät hitaammin (-1,5%) kuin OECD: n koko luku (-4,7%). 13 Kanadan energiaintensiteetti on laskenut 20 prosenttia vuosina 2000-2015, suunnilleen saman verran kuin OECD: ssä (22 prosenttia).

kuten liitteessä 3 osoitetaan, suurin osa kanadalaisista asuu provinsseissa, joissa kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuosina 2005-2015. Merkittävää kasvua tapahtui vain maakunnissa, joissa on merkittävää öljyn, kaasun ja hiilen tuotantoa. Esimerkiksi Albertan osuus kansallisista päästöistä on 38 prosenttia vuonna 2015, ja sen päästöt kasvoivat 18 prosenttia vuosina 2005-2015 pääasiassa öljy-ja kaasutoimintojen laajentumisen seurauksena.

liitteessä 4 todetaan, että Kanadan talouden kolmella sektorilla – rakennukset, maatalous, jätteet & muut, kasvihuonekaasupäästöt pysyivät vakaina vuosina 2005-2015. Kahdella sektorilla, sähköalalla ja raskaassa teollisuudessa, kasvihuonekaasupäästöt vähenivät huomattavasti. Erityisesti sähköntuotannon päästöjä vähennettiin merkittävästi, mikä johtui pääasiassa hiilikäyttöisen sähköntuotannon vaiheittaisesta lopettamisesta Ontariossa. Federal regulations to phase out traditional coal-shoted electricity production, are paraikaa challenging to accelerate out by 2030, will further reduces in the section. Jotkin energiaintensiiviset teollisuudenalat tulivat energiatehokkaammiksi, erityisesti rauta -, teräs -, sellu-ja paperiteollisuus. Tätä kuitenkin kompensoi päästöjen kasvu öljy-ja kaasusektorilla sekä kotimaan liikenteessä, jotka tuottivat vastaavasti 26% ja 24% Kanadan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015.

Jos Kanada aiheuttaa paljon päästöjä henkeä kohti, se ei johdu sen sähkösektorista, jonka osuus kansallisista kasvihuonekaasupäästöistä on vain 11 prosenttia eli suhteellisen pieni. Itse asiassa Kanadan sähkövalikoima on OECD: n vähähiilisimpiä, sillä vuonna 2015 82 prosenttia sähköstä tulee muista kuin päästävistä lähteistä-pääasiassa vesivoimasta (60 prosenttia) ja ydinvoimasta (17 prosenttia)-kun se vuonna 2000 oli 73 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden (vesivoimaa lukuun ottamatta) osuus Kanadan sähköntuotantosektorista kasvoi 1 prosentista 6 prosenttiin vuosina 2000-2015 tuulivoimasektorin laajenemisen vuoksi.

tarkastelkaamme tarkemmin kahta suurinta päästösektoria: öljyä ja kaasua sekä liikennettä. Kanada on viime vuosikymmenten aikana lisännyt huomattavasti öljyn-ja kaasuntuotantoaan lähinnä vientiin. Vuonna 2009 raakaöljyn ja maakaasun kokonaistuotanto oli 57% suurempi kuin vuonna 1990. Lisäksi öljyntuotannon kasvu johtui öljyhiekan louhinnasta (joka tuottaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä), kun taas tavanomainen öljyntuotanto oli huipussaan vuonna 1998. 14 vuonna 1990 öljyhiekkateollisuus oli juuri päässyt vauhtiin. Nykyään se on merkittävä ala Kanadan taloudelle; “öljyntuotantoa on ajanut pääasiassa nopea kasvu bitumin ja synteettisen raakaöljyn louhinnassa Kanadan öljyhiekasta, jossa kokonaistuotanto on kasvanut 140% vuodesta 2005”. 15

liikenteen osuus Kanadan kasvihuonekaasupäästöistä on sama kuin öljyn-ja kaasuntuotannossa ja yli kaksinkertainen kuin sähköntuotannossa. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt henkeä kohti ovat OECD: n kolmanneksi suurimmat. 16 Tämä ei ole yllätys, sillä “Kanada tuottaa enemmän maanteiden ja rautateiden tavaraliikennettä (tonnikilometreillä mitattuna) sekä BKT-yksikköä että asukasta kohti kuin lähes mikään muu OECD-maa”. 17 Kanadan hajanainen asutus ja harvaan asuttu kaupunkirakenne ovat hyvin riippuvaisia liikenteestä, koska ihmisiä ja tavaroita on siirrettävä pitkiä maantieteellisiä etäisyyksiä pitkin.

kuljetussektoriin liittyvä päästöjen kasvu ei johdu pelkästään ajoneuvojen määrän ja ajettujen kilometrien kasvusta. Asiaan vaikuttaa kaksi muutakin tekijää. 18 ensinnäkin monet kanadalaiset ovat mukavuussyistä ja turvallisuussyistä siirtyneet henkilöautoista vähemmän polttoainetta kuluttaviin pakettiautoihin ja kevyisiin kuorma-autoihin. Tämä kasvava mieltymys urheilu hyötyajoneuvoihin ja kuorma-autoihin on ymmärrettävää maassa, jossa on pitkiä matkustusmatkoja ja teitä, jotka voivat olla varsin vaarallisia talvella. Se on kuitenkin lisännyt kasvihuonekaasupäästöjä voimassa olevista säännöksistä huolimatta. Toinen liikenteen päästöjä nostanut tekijä on raskaiden dieselmoottoristen ajoneuvojen päästöjen kasvu. Kuorma-autoilla kuljetetun tavaran määrä kasvoi voimakkaasti, lähinnä 1990-luvulla alkaneen Yhdysvaltojen kanssa käydyn vapaakaupan seurauksena, joka suosi tavaroiden kuljettamista kuorma-autolla junan sijaan, koska Kanadan rautatiet rakennettiin itä-länsi -, ei pohjois-etelä-suuntaisiksi. 19

lyhyesti sanottuna, jos Kanada on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja henkeä kohti ja jos sen päästöt ovat kasvaneet dramaattisesti 1990-luvulla ennen sen jälkeen tapahtunutta tasaantumista, se johtuu pääasiassa kahdesta tekijästä: öljyn ja kaasun tuotannosta sekä kuljetuksesta. Kanadan on vähennettävä päästöjään näillä ja muilla aloilla saavuttaakseen vuoden 2030 tavoitteensa muun muassa Pancanadalaisissa puitteissa hahmotelluilla toimenpiteillä.

Pan-Canadian Framework on Clean Growth and Climate Change

Kanada on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 30% vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Olemme nähneet (Liite 3), että vuonna 2015 päästöt olivat 2,2% alle vuoden 2005 tason, laskua 16 megatonnia (Mt). Jotta vuodelle 2030 asetettuun 30 prosentin vähennystavoitteeseen päästäisiin, tarvittaisiin keskimäärin 1,7 prosentin vuosittainen vähennys. OECD: n mukaan “tämä on päästöintensiteetin vähentämisen kannalta vaativaa”. 20 kaksi väkirikkainta provinssia, Ontario ja Québec, ovat ilmoittaneet tiukemmasta vähennystavoitteesta kuin liittovaltion suunnitelma: kasvihuonekaasujen vähentäminen 37 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990.

business as usual – skenaariossa – eli ilman lisätoimenpiteitä-Kanadan vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt, jotka vuonna 2015 olivat 722 Mt, yltäisivät Kanadan ympäristö-ja Ilmastonmuutosministeriön ennusteen mukaan 815 Mt vuonna 2030. Todellisuudessa tavoitteena on kuitenkin vähentää ne 517 Mt: hen vuoteen 2030 mennessä.

vielä runsas vuosi sitten Kanadalla ei ollut kattavaa yleiskanadalaista strategiaa tai kehystä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastopolitiikkaa olivat ajaneet pitkälti maakunnat. Vuoden 2017 puoliväliin mennessä neljässä väkirikkaimmassa provinssissa, jotka edustavat 86% Kanadan väestöstä ja 81% päästöistä, oli käytössä hiilen hinnoittelujärjestelmät. British Columbia on ollut tuloneutraali hiilivero vuodesta 2008, tällä hetkellä 35 dollaria tonnilta vuonna 2018, ja kasvaa 5 dollaria vuodessa; Quebec on ollut cap-and-trade järjestelmä vuodesta 2013, liittyy Kalifornian; Ontario perusti cap-and-trade-järjestelmän vuonna 2017, ja yhdessä Kalifornian ja Quebecin kanssa allekirjoitettiin sopimus, joka yhdistää niiden hiilimarkkinat; Albertan järjestelmä sisältää päästöintensiteettitavoitteet suurimmille päästöjen aiheuttajille, 100 miljoonan tonnin ylärajan öljyhiekasta peräisin oleville kasvihuonekaasupäästöille, offset-kaupan ja muilla talouden aloilla laajan 30 dollarin hiilimaksun tonnilta vuonna 2018 sekä alennuksen pieni-ja keskituloisille kotitalouksille.

erityisesti Albertan suunnitelma saa kiitosta OECD: ltä: “Tässä haastavassa tilanteessa maakunnasta on tullut yksi maailman ensimmäisistä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvista talouksista, joka toteuttaa kunnianhimoista hiilen hinnoittelua”. 21

Kanada on hajautettu liittovaltio, jonka perustuslaki antaa provinsseille laajat vastuualueet muun muassa ympäristöpolitiikan, energiapolitiikan ja luonnonvarojen hallinnan alalla. Lisäksi suhde alkuperäiskansoihin on tärkeä osa Kanadan institutionaalista kehystä ja erityisen tärkeä Kanadan nykyiselle hallitukselle. Jotta ilmastonmuutossuunnitelma olisi tehokas, se ei voi olla pelkästään liittovaltio-tai maakunnallinen ja alueellinen, vaan sen on yhdistettävä kaikki liittovaltiokumppanit.

liittovaltion, provinssien ja territorioiden väliset keskustelut johtivat joulukuussa 2016 Pan-Canadian Framework on Clean Growth and Climate Change-konferenssiin. 22 liittohallitus Ja 12 13 provinssista ja territoriosta ovat hyväksyneet tämän Yleiskanadialaisen kehyksen, jossa ei ainoastaan aseteta puitteita KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖPOLITIIKAN täytäntöönpanolle, jotta saavutetaan tai ylitetään 30 prosentin vähennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä, vaan myös tarkastellaan tavoitteita ajan mittaan, jotta voidaan saavuttaa merkittävämpiä vähennyksiä Pariisin sopimuksen mukaisesti.

liittovaltion aloitteet kattavat kaiken olennaisen: hiilivoimaloiden nopeutettu käytöstä poistaminen, uusi standardi biopolttoaineiden käytölle, lyhytikäisten ilmastosaasteiden, kuten metaanin, fluorihiilivetyjen ja mustan hiilen päästöjen tiukka sääntely, nollaenergiakelpoiset rakennusmääräykset, hiilen varastoinnin lisääminen metsissä ja maatalousmaissa sekä suuret investoinnit puhtaaseen teknologiaan, vähähiiliseen talouteen, vihreään infrastruktuuriin, kaupunkien kauttakulun kehittämiseen, päästöttömien ajoneuvojen käyttöönottoon ja sopeutumisaloitteisiin.

Pan-Canadian Framework vaatii myös hiilidioksidin hinnoittelujärjestelmien perustamista koko Kanadaan liittohallituksen asettaman vertailuarvon mukaisesti. Se antaa maakunnille ja alueille joustovaraa toteuttaa niiden olosuhteiden kannalta mielekästä järjestelmää-joko nimenomaista hintaperusteista järjestelmää (kuten hiilivero tai hiilimaksu ja suorituskykyyn perustuva päästöjärjestelmä) tai cap-and-trade-järjestelmää. Osana vertailuarvoa liittohallitus sitoutui myös ottamaan käyttöön liittovaltion hiilidioksidin hinnoittelua koskevan backstopin, jota sovelletaan kaikissa sitä pyytävissä maakunnissa tai alueilla tai joilla ei ole vuonna 2018 käytössä vertailuarvon mukaista hiilen hinnoittelujärjestelmää. Eksplisiittisissä hintapohjaisissa järjestelmissä vähimmäishinta alkaa 10 dollarista tonnilta vuonna 2018 ja nousee 10 dollarista vuodessa 50 dollariin tonnilta vuonna 2022. Tammikuussa Kanadan ympäristö-ja valtiovarainministerit julkaisivat luonnokset lainsäädäntöehdotuksiksi, jotka liittyvät ehdotettuun liittovaltion hiilen hinnoittelujärjestelmään julkisesti kommentoitavaksi. 23

kansainvälisellä näyttämöllä Kanada on sitoutunut antamaan 2,65 miljardia dollaria köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien maiden tukemiseen ja vaikuttanut myönteisesti Pariisin sopimuksen solmimiseen. Kanada käynnisti Powering Past Coal Alliance ja on aktiivinen Climate and Clean Air Coalition, Artic neuvoston asiantuntijaryhmä musta hiili ja metaani, Global Methan Initiative ja Carbon Pricing Leadership Coalition. “Ilmastonmuutokseen, valtameriin ja puhtaaseen energiaan liittyvä yhteistyö” on yksi viidestä teemasta vuoden 2018 G7-huippukokouksessa, joka järjestetään Kanadan puheenjohtajakaudella kesäkuussa Charlevoix ‘ ssa, Quebecissä.

Kanadan ja Euroopan unionin laajaan talous-ja kauppasopimukseen (CETA) sisältyy kauppaa ja ympäristöä koskeva luku. CETA tukee EU: ta ja Kanadaa niiden pyrkimyksissä yhdistää innovointikykynsä sekä edistää ja levittää ympäristöinnovaatioitaan ja parhaita käytäntöjään ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Kanadan puhtaan kasvun ja ilmastonmuutoksen säännöstön erityistoimilla liittohallitus ennakoi, että päästöt on vähennettävä 583 Mt: hen vuoteen 2030 mennessä. Tämän vuoksi on löydettävä 66 Mt lisävähennyksiä Pariisin 517 Mt: n tavoitteen saavuttamiseksi (KS.Liite 5). tätä varten liittohallitus aikoo toteuttaa maakuntien kanssa lisätoimenpiteitä puhtaan teknologian, julkisen liikenteen, innovoinnin ja hiilensidonnan aloilla. Nykyiset ennusteet eivät sisällä mahdollisia uusia toimia, joihin Kanadan hallitukset ovat ryhtyneet vuoteen 2030 mennessä.

minulle tämä kansallinen ilmastokehys on pahasti myöhässä. Mutta koska olen Kanadan suurlähettiläs ja erikoislähettiläs, minua voidaan epäillä puolueellisuudesta. Tarkastelkaamme sen sijaan OECD: n kokonaisvaltaista tarkastelua tästä suunnitelmasta. Se touts it, as “a well pointed-out strategy” 24 and holds the view that “the federal government elected in 2015 set ambitious environmental goals and injured new momentum”. 25

OECD huomauttaa, että “on välttämätöntä ottaa käyttöön Kanadan laajuinen hinnoittelu, joka on kehyksen keskeinen pilari”. 26 OECD toteaa, että hiilen hinnoittelu koskisi 70-80 prosenttia kokonaispäästöistä, ja toteaa, että “tämä on suurempi osuus kuin esimerkiksi Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä”. 27

aikana, jolloin Yhdysvaltain hallinto ei ainoastaan aio vetäytyä Pariisin sopimuksesta, vaan myös lopettaa Yhdysvaltain Clean Power-suunnitelman, jotkut väittävät, että Pan-Canadian-kehyksen jatkaminen vahingoittaisi Kanadan taloutta. Mutta OECD näkee tässä yhteydessä tilaisuuden vahvistaa Kanadan taloutta: “Hiilen hinnoittelu ja uudet hankintapolitiikat auttavat lisäämään ekoinnovaatioiden kysyntää Kanadassa, kun taas uusien julkisten investointien painottamisen tutkimukseen ja kehitykseen (R&D) ja taitojen pitäisi auttaa lisäämään tarjontaa”. 28 hiilen hinnoittelun laajentaminen, puhdas teknologia ja suuret infrastruktuuri-investoinnit ovat tärkeitä signaaleja, jotka “lupaavat lisätä innovointia ja puhtaampien tuotteiden ja ympäristöpalvelujen kotimaista kysyntää”. 29

ilmoitus hyvissä ajoin etukäteen, että hinta nousee 50 dollariin vuonna 2022, antaa varmuutta sijoittajille ja projektikehittäjille: “Monet maat eivät ole vielä ottaneet tällaista askelta”. 30 hiilen hinnoittelu on arvokasta talouspolitiikkaa, varsinkin kun otetaan huomioon, että tällä hetkellä ympäristöveroista saatavat tulot ovat vain 1,1 prosenttia BKT: stä, mikä on OECD: n kolmanneksi pienin osuus. 31 vastaavasti investoinnit R&D: hen ja puhtaaseen teknologiaan on käännettävä suuntaus, jossa ” Kanadan osuus puhtaan teknologian maailmanlaajuisista markkinoista kutistui 2,2 prosentista 1: een.3% vuosina 2005-2014″ 32 ja tilanne, jossa “uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta tukevan energiaan liittyvän R&D: n osuus on OECD: n alhaisimpia (…) henkeä kohti laskettuna, Kanada hakee paljon vähemmän vihreitä patentteja kuin johtavat OECD: n jäsenvaltiot”. 33

myös tällä suunnitelmalla Kanada pystyy paremmin hyödyntämään joitakin taloudellisia vahvuuksiaan. Maasta on esimerkiksi tulossa johtava toimija laajamittaisissa hiilidioksidin talteenotto-ja varastointipiloteissa, ja se isännöi kahta maailman ensimmäistä suuren mittakaavan laitosta – Quest – hanketta Albertassa ja Boundary Dam-voimalaitosta Saskatchewanissa-jälkimmäinen on maailman ensimmäinen kaupallinen hiilidioksidin talteenottosovellus hiilivoimalaan.

Pan-Canadian Framework on Clean Growth and Climate Change on nimensä mukaisesti todellakin kyse ilmastosta, mutta myös puhtaasta kasvusta.

johtopäätös

pyrkiessään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään Kanada voi perustellusti viitata lieventäviin asianhaaroihin: kylmään ilmastoon, laajoihin etäisyyksiin, voimakkaaseen talouden ja väestönkasvuun, intensiiviseen luonnonvarojen ja hiilivetyjen talteenottoon, syvään taloudelliseen yhdentymiseen Yhdysvaltojen kanssa ja erittäin poikkeukselliseen päästöjen maantieteelliseen keskittymiseen. Jokainen voi ymmärtää, että Kuljetusrekka, joka kuljettaa raskasta lastia Halifaxista Vancouveriin, aiheuttaa luonnollisesti huomattavasti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin Milanosta Napoliin kulkeva kuorma. Kanada on kuitenkin ottanut käyttöön puhtaan kasvun ja ilmastosuunnitelman, joka ajaa päästöjä alas maan kansallisista olosuhteista huolimatta.

maailma odottaa kaikkien kehittyneiden maiden vähentävän merkittävästi päästöjään, ei vain suhteellisesti, vaan myös absoluuttisesti. Jos näin ei tapahdu, nousevien ja kehittyvien maiden ei voida odottaa tekevän osaansa. Silloin saavutettaisiin 2°C: n lisäys, mikä aiheuttaisi vakavia seurauksia kaikille maille, myös Kanadalle, jonka luonto on erityisen altis ilmastohäiriöille.

emme voi antaa tällaisten seurausten paljastua. Ihmiskunta on suojeltava vaaroilta ilmaston lämpeneminen 2ºC tai enemmän. Kanada tekee oman osansa, toimii maailmalla ja maailman kanssa. Kanada on antanut itselleen suunnitelman: puhtaan kasvun ja ilmastonmuutoksen Yleiskanadalaiset puitteet. Tätä suunnitelmaa toteutetaan, ja ensimmäisenä vuonna edistytään merkittävästi, mukaan lukien uudet työkalut, ohjelmat, säädökset ja rahoitus vuoden 2030 ilmastotavoitteemme saavuttamiseksi. Kanadan on kunnioitettava tai ylitettävä Pariisin sitoumuksensa, ja näin tehdessään sen on keksittävä, pantava täytäntöön ja vietävä kestävän kehityksen ratkaisuja kaikkialle maailmaan. Kanadan on onnistuttava.