maailmantalouden epätasapainot ja niiden torjuminen

otteita OECD: n pääsihteerin Angel Gurrían Suomen talousneuvostossa pitämästä puheesta
10/02/2011-maailmanlaajuinen kriisi on jättänyt OECD: n alueelle perinnöksi alhaisemman potentiaalisen tuotannon, korkean työttömyyden ja suuren julkisen velkataakan. Kriisi iski rajusti myös Suomeen, mutta toisin kuin moniin muihin OECD-maihin, vaikutukset työmarkkinoihin olivat erittäin vaimeat. Pahimman taantuman aikana työttömyysaste kasvoi 3 prosenttiyksikköä tuotannon massiivisesta laskusta huolimatta. Tämä on muihin maihin verrattuna osoitus erinomaisesta politiikanteosta. Haluan kiittää Suomen viranomaisia ja työmarkkinaosapuolten vastuullista asennetta tässä asiassa.
Suomen tavoin maailmantalous on nyt elpymässä. Maailmantalouden epätasapainon poistamiseksi on kuitenkin vielä monia haasteita. OECD: n näkemyksen mukaan makrotalouden tasapainottaminen edellyttää määrätietoisia ja yhteistyöhön perustuvia poliittisia toimia kahdella laajalla rintamalla. Toinen on tarve käsitellä pääomahetkiä koskevaa ratkaisevaa kysymystä ja toinen on sitoutuminen rakenneuudistuksiin.
käyn vuorollaan läpi nämä keskeiset asiat.

ensinnäkin kuuma kysymys Pääomanliikkeistä

talouden toimeliaisuus ja rahapoliittiset kannanotot eri puolilla maailmaa ovat muuttuneet dramaattisesti kriisin jälkeen. Hitaampi kasvu ja löysät poliittiset kannanotot useimmissa kehittyneissä talouksissa, toisin kuin korkeampi kasvu ja tiukemmat kannanotot kehittyvissä talouksissa. Tämä edistää pääomavirtoja ensin mainituista jälkimmäisiin, kun “carry traders” ja institutionaaliset sijoittajat, kuten eläkerahastot, etsivät korkeampia tuottoja.
koska pääomavirrat kasvavat nopeasti, monet kohdemaat “tuntevat kuumuuden”. Tämä ilmenee vastaanottajien omaisuus-ja osakemarkkinoiden sekä valuuttojen nousupaineina. Kun tällaista painetta vastustetaan, viralliset reservipaikat laajenevat. Parhaillaan useat maat ottavat käyttöön pääomavalvontaa.
päättäjät ympäri maailman katsovat tätä kehitystä yhä huolestuneempina. Heidän tarkastelemansa peruskysymys kuuluu: mikä on pääomavalvonnan rooli osana makrovakauspolitiikkaa?

OECD: n standardisuositus on, että valvonnan on oltava väliaikaista ja huolellisesti kohdennettua. Olemme lisäksi sitä mieltä, että hallitusten olisi ilmoitettava valuuttamarkkinoiden interventioiden pikaisesta lopettamisesta. Muuten niiden purkaminen voi osoittautua ongelmalliseksi. Huolestuttavampaa on vastatoimien kierteen mahdollisuus ja kansainvälisten pääomamarkkinoiden asteittainen pirstoutuminen.
nämä pääomamarkkinat vaativat myös paljon valvontaa, jota vain kansainvälinen yhteistyö voi edistää. Tämä ymmärretään hyvin kansainvälisessä yhteisössä. Olemme tyytyväisiä siihen, että tämä on G20-ryhmän puheenjohtajavaltion Ranskan keskeinen painopistealue.
OECD on koko 50-vuotisen toimintansa ajan kehittänyt kauaskantoista ja kattavaa kokemusta pääomanliikkeistä. OECD: n säännöstö pääomanliikkeiden vapauttamisesta tarjoaa päätöksentekijöille puitteet suunnitella ja toteuttaa järkeviä politiikkoja, joilla helpotetaan pääoman ja investointien liikkumista yli kansallisten rajojen. Esimerkkejä säännöstön määräyksistä ovat:

• oikeus edetä asteittain kohti vapauttamista esittämällä ja säilyttämällä varaumia;
• velvollisuus olla syrjimättä;
• yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät poikkeukset;
• poikkeukset tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa;
• määräykset yhteensopivuuden varmistamiseksi alueellisten järjestelyjen, kuten Euroopan unionin ja sen erityismenettelyjen kanssa;
• OECD: n investointikomitean ylläpitämä ilmoitus -, tutkimus-ja kuulemisjärjestelmä.

säännöstö muodostaa hyvin rikkaan ja vaikutusvaltaisen elimen, joka on ainoa monenvälinen väline, jolla edistetään kaikkien muiden kansainvälisten pääomanliikkeiden kuin Euroopan unionin sääntöjen vapauttamista.
säännöstön määräykset sitovat oikeudellisesti OECD: n hallituksia. Ne ovat kuitenkin avoimia muille kuin jäsenille. Säännöstössä tunnustetaankin nimenomaisesti, että talouden kehittyneisyys, mukaan lukien sen infrastruktuuri ja rahoitusmarkkinat, vaihtelee maittain. Vain tasapainoisella ja kattavalla vapauttamista koskevalla lähestymistavalla voidaan taata pitkällä aikavälillä koko yhteiskunnan edut.
OECD tarjoaa käytännesäännöissä määriteltyä järjestelmällistä ja johdonmukaista kehystä G20-maille ja kaikille sen maille. Jos kysymys on oikea-aikaisuudesta, meidän ei tarvitse “keksiä pyörää uudelleen”. On paljon tehokkaampaa rakentaa sen varaan, mitä meillä jo on. OECD: n säännöstöä ei ole kirjoitettu kiveen, vaan sitä voidaan hioa, päivittää ja päivittää.

toiseksi rakenneuudistusten olennainen merkitys

rakenneuudistukset voivat myös osaltaan tasapainottaa maailmantalouden kasvua. Kaikki maat vaativat rakenneuudistusten yhdistelmää. OECD: n analyysin avulla voidaan tunnistaa joukko uudistuksia, jotka, jos ne hyväksytään ja toteutetaan pakettina, auttaisivat vähentämään maailmantalouden epätasapainoa ilman, että pitkän aikavälin kasvu merkittävästi hidastuisi.
näitä rakenneuudistuksia ovat:

• ennalta varautuvan säästämisen vähentäminen kehittyvissä markkinatalouksissa, joissa vaihtotaseen ylijäämä on suuri, kuten Kiinassa, vahvistamalla sosiaalisia turvaverkkoja,
• ja kannustamalla säästämisen muodostumista alijäämäisissä maissa, kuten Yhdysvalloissa, poistamalla vero-ja asuntoluottojärjestelmien vääristäviä piirteitä.

yhtä tärkeää on, että tämänkaltaiset rakenteelliset uudistukset merkitsevät julkisen talouden vakauttamisen kaksinkertaista osinkoa ja samalla tasapainoisempaa talouskasvua.
jotkin ulkoisten rahoitusasemien epätasapainon ja sisäisten kasvumallien vääristymien syistä liittyvät myös markkinoillepääsyn ehtoihin. Nämä pitäisi siis tarkistaa. Toinen kriittinen muuttuja on se, ovatko valuuttakurssit markkinavetoisia. Lisäksi kansainvälistä yhteistyötä avoimien kauppa-ja investointivirtojen säilyttämiseksi olisi jatkettava.
toinen uudistustaso koskee rahoitusalan sääntelyä. Jälkiviisaana ymmärrämme, että viime vuosina syntyneen epätasapainon taustalla on osittain liiallinen rahoitusvoima. Nyt toteutetaan uudistuksia, joiden pitäisi tehdä rahoitusjärjestelmistä vahvempia, vakaampia ja paremmin säänneltyjä ja valvottuja. Näiden uudistusten etenemisvauhti on säilytettävä.
viimeaikaisia pääoma-ja likviditeettistandardeja koskevia sopimuksia olisi tältä osin pidettävä ensimmäisenä peruselementtinä. Edistystä tarvitaan kuitenkin muilla aloilla. Näitä ovat esimerkiksi yhteisen enimmäisomavaraisuusasteen käyttöönotto, koska vipuvaikutus on keskeinen riskitekijä. Maiden on myös käsiteltävä liian suuria epäonnistumisia, jotka liittyvät järjestelmän kannalta tärkeisiin rahoituslaitoksiin, joiden epäonnistumiset ovat paljastaneet merkittäviä haavoittuvuuksia monissa maissa kriisin aikana.
lisäksi uudistuksissa on puututtava pääomavirtojen volatiliteettiin. Tämä on erittäin ratkaiseva kysymys, joka koskee Maiden valmiuksien vahvistamista suuntaamaan tulovirrat pitemmälle aikavälille. Sijoittajat keskittyivät yhä enemmän lyhyen aikavälin tuottoihin. 1980-luvulla osakesijoituksen keskimääräinen pitoaika oli jopa 5 vuotta. Vuoden 2009 lopussa se oli 5 kuukautta. Tilanne kaipaa korjausta. Auttamalla hallituksia vahvistamaan rahoitusinfrastruktuuriensa laatua, parantamalla oikeudellisia puitteita ja edistämällä kansalaisten talousvalistusta OECD auttaa maita sopeutumaan kestäviin pitkän aikavälin pääomavirtoihin.
lisäksi OECD: llä on standardiensa ja periaatteidensa kautta keskeinen rooli pyrittäessä käsittelemään yritysten hallinnointi-ja ohjausjärjestelmään, avoimuuteen ja korruption torjuntaan liittyviä ydinkysymyksiä. Edistämme myös institutionaalisten sijoittajien sääntelyn ja valvonnan parantamista osoittamalla kirjanpito -, vakavaraisuus-ja sijoitusratkaisuja, jotka helpottavat pitkäaikaisia sijoituksia. Työskentelemme esimerkiksi eläke-ja valtiorahastojen hallinnon vahvistamiseksi. Nämä toimet yhdessä lisäävät taloudellisten toimijoiden tietämystä ja valmiuksia puuttua pitkän aikavälin investointimahdollisuuksiin, ja ne ovat olennaisen tärkeitä mahdollistettaessa strategisia päätöksiä ja helpotettaessa vähemmän epävakaiden rahoitusvälineiden luomista.
pääministeri, Hyvät naiset ja herrat,
edessämme on lukuisia haasteita.
maakohtaisesti päättäjien on tartuttava taantuman seurauksiin ja puututtava muun muassa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Kansainvälisellä tasolla maiden on päästävä yhteisymmärrykseen haasteista ja niihin vastaamisesta. Monenvälinen yhteistyö on tässä keskeinen väline. Se on ainoa tie eteenpäin nykyisessä yhä globaalimmassa taloudessa.

OECD on jo 50 vuoden ajan pyrkinyt parempaan elämään tähtäävään politiikkaan. Tarjoamme neuvoja ja asiantuntemusta yksittäisille kansallisille hallituksille sekä osallistumalla kansainvälisille foorumeille keskeisimmissä julkisen politiikan kysymyksissä.
luottaa meihin! Olemme täällä auttamassa sinua ja sinua!
Kiitos