Mandalat ja moderni Psykoterapia | blogi | munkki Prayogshala
mandalat ovat pyöreitä, geometrisia kuvioita, jotka ovat luonteeltaan symmetrisiä. Sana ” mandala “on peräisin sanskritin kielestä; se tarkoittaa kirjaimellisesti ‘ympyrää’. Se on symbolinen esitys maailmankaikkeudesta ulkoisella ja sisäisellä kuvauksella maailmasta. Uskonnollisissa yhteyksissä, erityisesti buddhalaisuudessa, mandalat nähdään ympyränä, joka on maaginen ja jolla ei ole alkuperää eikä loppua aivan kuten maailmankaikkeudella. Mandaloita on käytetty ikimuistoisista ajoista lähtien huomion keskittämiseen. Sitä käytetään esimerkiksi huomion kohdistamiseen meditoidessa. Mandalan käyttö helpottaa keskittymistä yhteen asiaan – symmetrisen muotonsa vuoksi huomio on suunnattu Mandalan keskustaan. Mandaloiden käyttö esiintyy usein itämaisissa filosofioissa, kuten buddhalaisessa ja hindulaisessa filosofiassa. Sitä ovat muokanneet myös länsimaiset filosofiat. Carl Jungin mandalaa käsittelevä teos on merkittävä tiedonlähde ja edustaa mandaloiden vaikutusta länsimaisessa kulttuurissa. Psykologi Carl Jung järkeili mandalasin olevan kollektiivisen tiedostamattoman esitys, joka on tiedostamattoman muodon esitys, joka eroaa Freudin käsityksestä alitajunnasta ja tiedostamattomuudesta. Hän kuvaili mandalaa “itsearkkitehtuuriksi” ja sen käyttö on dokumentoitu Jungilaisessa Leikkiterapiassa.
” piirsin joka aamu vihkoon pienen pyöreän piirroksen, Mandalan, joka tuntui vastaavan silloista sisäistä tilannettani… Vasta vähitellen sain selville, mikä mandala todella on…. itse, persoonallisuuden eheys, joka jos kaikki menee hyvin, on sopusointuinen.”~ C. G. Jung.
psykologian alalla tehdyissä tutkimuksissa mandaloita on käytetty komponenttina selvittääkseen, voiko mandaloiden käyttö auttaa vähentämään stressiä. Mandaloita käytetään myös taideterapiassa. Terapeutti käyttää asiakkaan luomaa mandalaa tämän hetkisten tunteiden ja tunteiden esittämiseen, tämä tekniikka on joidenkin mielestä itsensä rauhoittavaa ja itsekeskeistä. Mandala – taideterapiassa jotkut taideterapeutit myös kannustavat asiakkaitaan pitämään ” mandala-päiväkirjaa.”Pääainetutkimuksissa on käytetty” mandala-väritystä ” tutkimuksissaan. Mandala-värjäys on toimintaa, jossa väritetään valmiiksi piirrettyä mandalaa, mandaloita on käytetty myös erilaisissa taideterapiassa käytetyissä tekniikoissa. Taideterapiatekniikoita, kuten mandaloita, on käytetty yhdessä muiden valtavirtahoitojen kanssa erilaisissa asetuksissa ja formaateissa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että mandala-värityksestä oli hyötyä ahdistuksen vähentämisessä. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi stressin vähentämiseen,mielialan parantamiseen ja traumapotilaille. Suurin osa tutkimuksista tehtiin joko yliopisto-opiskelijoille tai siviileille. Eräässä tällaisessa tutkimuksessa mandaloiden todettiin olevan tehokas liitännäishoitomuoto potilaille, jotka kärsivät traumaperäisestä stressihäiriöstä. Jung käytti mandaloita paitsi Jungilaisessa Leikkiterapiassa, myös tunnehäiriöistä kärsivien asiakkaiden hoidossa. Hän käytti mandaloita psykoterapiassa pyytämällä asiakkaita piirtämään yksittäisiä mandaloita. Tämä prosessi piirustus mandalat auttoi häntä tunnistamaan emotionaalisia häiriöitä asiakkaat kärsivät ja auttoi heitä työskentelemään kohti eheyden yksi persoonallisuus. Jung tajusi, kuinka paljon samankaltaisuutta potilaiden luomissa piirroksissa oli. Hänen mukaansa ” ottaen huomioon, että kaikki tässä esitetyt mandalat olivat uusia ja vaikuttamattomia tuotteita, olemme ajautuneet siihen johtopäätökseen, että jokaisessa yksilössä täytyy olla transtietoinen dispositio, joka kykenee tuottamaan samoja tai samankaltaisia symboleja kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa. Koska tämä mielenlaatu ei yleensä ole yksilön tietoinen omistus, olen kutsunut sitä kollektiiviseksi tiedostamattomuudeksi.”
Mandaloilla on erityinen asema buddhalaisuudessa. Yksi tiibetinbuddhalaisuuden rituaalien rikkaimmista visuaalisista kohteista on mandala. Mandala edustaa kuvitteellista palatsia, jota mietiskellään meditaation aikana. Tiibetin Mandalassa on jumaluuksia, joiden pääjumaluus on kuvion keskellä. Jumaluudet ilmentävät filosofisia näkemyksiä ja toimivat roolimallina. Jokaisella esineellä tai jumaluudella on merkitystä, kun se edustaa jotakin viisauden aspektia tai se muistuttaa mietiskelijää ohjaavasta periaatteesta. Näiden mandaloiden tarkoituksena on auttaa muuttamaan tavallisia mieliä valaistuneiksi mieliksi ja sieluiksi, jotka ovat täynnä viisautta, ja tarjota apua parantumisessa. Buddhalaisissa kirjoituksissa mainitaan, että hiekasta rakennetut mandalat ovat positiivisen energian välittäjiä ihmisille ja heidän ympäristölleen. Ne ovat työkaluja, jotka helpottavat paranemista, kuten edellä mainittiin. Mandalan hiekkamaalauksen esitteli Buddha itse ja siitä on monia erilaisia variantteja, jotka opettavat erilaisia opetuksia. Erittäin hyvä artikkeli mandaloiden käytöstä Tiibetinbuddhalaisuudessa ja Carl Jungin mandaloiden käytöstä on Davis, J. (2014). Tässä artikkelissa kirjoittaja puhuu mandaloiden käytön yhtäläisyyksistä itäisessä ja läntisessä filosofiassa ja siitä, miten sitä käytetään sisäisen muutoksen agenttina. Kirjoittaja on tehnyt vertailevan analyysin mandaloiden käytöstä ja on korostanut, että huolimatta eroista perinteisissä menetelmissä käyttää mandaloita on olemassa merkittäviä yhtäläisyyksiä suhteessa mandaloihin ja sen symboliseen esittämiseen. Molemmissa filosofioissa mandalat edustavat eheyttä ja dynaamista parantumisen ja muutoksen välinettä.The thesis Mandala of the Mind; a explanation of the requirements of the Buddhist Philosophy on the Interriendent Nature of Existence. Graham Francis King, voidaan myös viitata ymmärtää ja saada syvällistä ymmärrystä mandalat buddhalaisessa filosofiassa. Tässä artikkelissa kirjoittaja kuvaa henkilökohtaista kokemustaan mandalasin kanssa työskentelystä ja sitä, miten se on helpottanut hänen ymmärrystään perustavasta yhteydestä, jonka hän jakaa kaikkien ihmisten ja luonnon kanssa. Hän kertoo yksityiskohtaisesti, miten hänen oleskelunsa Tasmaniassa ja omien hiekkamandaloiden luominen, jotka ovat osa buddhalaista filosofiaa, auttoivat häntä ymmärtämään omaa suhdettaan olemassaoloon ja kasvavaa tietoisuutta itsestään.
mandaloita käytetään nykyisin erilaisiin asioihin, kuten rentoutumiseen tai huomion keskittämiseen. Saatavilla on monia mandala-värityskirjoja, joita voi käyttää kuka tahansa, olipa kyse sitten lapsista tai aikuisista. Näitä kirjoja käytetään usein edellä mainitulla tavalla apuna rentoutumisessa, jännityksen vähentämisessä, mielialan parantamisessa. Joitakin Mandalan värityskirjoja ovat: Susanne F. Fincherin Mini Mandala-värityskirja, Kathryn Costan Mandala Guidebook: How to Draw, Paint and Colour Expressive Mandala Art. Mandala-väritys ei rajoitu kirjoihin. On olemassa joitakin ilmaisia sovelluksia, jotka löytyvät verkossa, jotka ovat mandala väritys ja ovat helposti saatavilla. Nykyinen elämä altistaa mielenterveydellisille sairauksille, koska ihminen kohtaa päivittäin paljon stressiä. Yli 300 miljoonaa ihmistä on joko kokenut masennusta tai ahdistusta ainakin kerran elämässään. Tällaisina hetkinä tulee tärkeäksi, että pitää huolta mielenterveydestään ja asettaa henkisen hyvinvoinnin etusijalle. Mandaloiden merkitys voidaan ymmärtää niiden käytön ja tehokkuuden dokumentoinnista. Sitä voidaan käyttää omahoitotekniikkana tai omahoitorutiinina. Mikä olisikaan parempi tapa kuin pitää taukoa, rentoutua ja antaa sisäisen lapsesi tulla esiin ja värittää ja vähentää stressiä, jota olemme kantaneet joka päivä ja antaa mielenterveydellesi sen tarvitsemaa hoivaa!
Divya Mirani
Leave a Reply