mitä Erytrofobia on?

Erytrofobia on punastumisen pelkoa. Se on erityinen fobia ja myös monimutkainen.

punastuminen on fysiologinen vaste, joka johtuu joidenkin kasvojen laskimoiden vasodilataatiosta. Se on vastaus ahdistukseen.

näin ollen se aiheuttaa itsessään vaikeuksia, sillä mitä ahdistuneemmaksi ihminen tulee, sitä enemmän hän kokee pelon kohteensa.

se tapahtuu automaattisesti eikä laannu, sillä fysiologisesti se pysyy siellä jonkin aikaa.

se on samanlainen kuin autonominen hermosto, jossa ahdistuksen seurauksena kehoomme tulvii adrenaliinia, joka käynnistää taistelu-tai pakoreaktion.

tämä vaste saa myös veren ryntäämään kasvoihin, mikä puolestaan aloittaa punastumisen.

tämä vuorostaan johtaa päättymättömään punastumisen kierteeseen, joka on sairastuneelle juuri pelkoärsyke.

ihmiset, jotka kärsivät Erytrofobiasta, voivat kärsiä myös sosiaalisesta fobiasta, joka johtuu huomion kiinnittämisen aiheuttamasta hämmennyksestä.

he saattavat edelleen kehittää agorafobiaa ja rajoittaa hänen sosiaalisia ja ammatillisia toimiaan.

Erytrofobiasta kärsivällä on kielteisiä ajatuksia siitä, että muut havaitsevat väärin itsensä.

tämä johtaa ahdistukseen ja hämmennykseen.

henkilö löytää itsensä ennakoivasta ahdistuksesta, jossa hän saattaa pelätä tilannetta, jossa punastuminen voi tapahtua.

Erytrofobian oireet

fobiat rajoittavat päivittäistä toimintaa. Paniikkioireet ovat yleisiä kaikissa fobioissa, myös tässä.

oireiden alkaminen on hyvin äkillistä ja yllättää sairastuneen.

ne saattavat syntyä pelkän pelkoa kuvaavan sanan, teini-ikäisten ja nuorten kuvan, mainitsemisesta.

fyysiset oireet

Erytrofobian fyysisiä oireita ovat:

  • päänsärky
  • hengenahdistus
  • hengitysvaikeudet
  • tukehtumisen tunne
  • vapina
  • takykardia
  • ahdistuneisuus rinnassa
  • sekavuus
  • suun kuivuminen
  • pyörrytys

psyykkiset oireet

erytrofobian psykologisia oireita ovat:

  • kontrollin menettämisen pelko
  • kauhun pelko
  • pelätyt illanistujaiset
  • pelätyt julkiset puheet

Erytrofobian syyt

geneettinen alttius

ahdistuneisuus ja siihen liittyvät fobiat ovat merkittäviä geneettinen perusta genomibiolin mukaan. 2003; jos henkilö kärsii Erytrofobia sitten mahdollisuudet ovat, että saattaa olla ahdistuneisuushäiriö muodossa tai toisessa käynnissä perheessä.

ihmisellä on suuri esiintyvyys fobioiden, masennuksen ja ahdistusten kehittymiseen, jos joku perheessä jo kärsii siitä.

voi myös olla, että henkilö kärsii jo henkisestä tai psyykkisestä häiriöstä ennen tämän fobian kehittymistä.

on ollut tapauksia, joissa yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (Gad) on aiheuttanut vaikeita Erytrofobian oireita.

aikaisempi häiritsevä kokemus

on saattanut käydä niin, että sairastunut oli kokenut epäonnistuneen julkisen puhumisen trauman, joka johti hänet häpeään luokkakavereidensa tai kollegoidensa edessä, tai muu tapaus, joka on saattanut aiheuttaa suurta hämmennystä. Näiden välttämiseksi kehittyi tulevaisuudessa pelko punastumisesta.

evolutiivinen

ihmisillä on luontainen taipumus olla osoittamatta heikkouden merkkejä muille.

punastumista tai vapinaa pidetään merkkinä evoluution jälkeisestä kyvyttömyydestä.

Efebifobian hoito

kognitiivis-behavioraalinen terapia (CBT)

se on yksi useimmin käytetyistä hoitomuodoista potilailla, joilla on lähes kaikenlaisia mielenterveyden häiriöitä.

Efebifobia määritellään nuoruuden irrationaaliseksi peloksi.

näin terapeutti auttaa potilasta korvaamaan nämä irrationaaliset ajatukset järkevämmillä.

potilaita autetaan analysoimaan ja perustelemaan, mitä he ajattelevat teini-ikäisille altistumisesta.

terapeutit auttavat heitä paljastamaan pelkonsa syyt ja myöhemmin he tarjoavat heille vaihtoehtoisia, miellyttäviä ajatuksia.

potilasta kehotetaan pitämään ajatuspäiväkirjaa (ABCD-palstalla), joka korvaa jokaisen irrationaalisen ajatuksen, joka hänellä on, kun hän ajattelee jotakin tilannetta tai väriä.

ABCD tulee sanoista:

* a (edeltävät tapahtumat) tilanne tai laukaiseva tapahtuma.

* B (uskomus) ajatus, joka tulee mieleen, kun on tuossa laukaisevassa tilanteessa.

* C (seuraukset) kyseisen tapahtuman/ajatuksen aiheuttamat oireet/tunteet

• D (riita) vaihtoehtoiset, rationaaliset ajatukset, jotka terapeutti on antanut yrittäessään kiistää/haastaa näitä irrationaalisia uskomuksia.

tämä ajatuspäiväkirjan viimeinen osio on se, mikä todella auttaa ihmistä tuntemaan olonsa hyväksi / vähemmän ahdistuneeksi.

* neurolingvistinen ohjelmointi (NLP)

se on psykologinen lähestymistapa, joka sisältää keinoja yrittää saavuttaa henkilökohtainen tavoite.

se yhdistää kokemuksen kautta opittuja kieliä, ajatuksia ja käyttäytymismalleja.

NLP: n keskeisiä elementtejä ovat toiminta, mallinnus ja tehokas viestintä. Se viittaa siihen, että jokaisella on erilaisia tapoja nähdä maailma.

ymmärtämällä useita muiden näkökulmia NLP: tä käyttävät potilaat näkevät maailman omien ja muiden näkemysten yhdistelmän kautta.

NLP-terapeutit hoitavat Erytrofobiaa sairastavia potilaita saamalla heidät ymmärtämään ajatuksiaan, käyttäytymistään ja tunnetilaansa.

ymmärtämällä potilaiden omaa “henkilökohtaista” todellisuuskäsitystä he auttavat heitä muodostamaan uusia, myönteisiä ajatuksia.

NLP auttaa potilasta parantamaan muita ihmisiä koskevien ajatustensa tilaa ymmärtämällä heidän kognitiivis-käyttäytymismallejaan.

kuten CBT, tämäkin hoitomuoto on erittäin tehokas.

* EMDR

tämä muu hoitomuoto, jota käytetään erityistä fobiaa tai ahdistuneisuushäiriötä sairastavien potilaiden hoitoon.

sitä käytetään potilaille, jotka tietävät fobiansa syyn.

ensin terapeutti kerää potilaiden taustatiedot erilaisista peloista.

tämän jälkeen he tunnistavat potilaan erityisen pelon/fobian todellisen syyn.

he keskustelevat sitten kaikista uusista / viimeisimmistä tapahtumista, jotka laukaisivat heidän ahdistuksensa ja pelkonsa viime viikkoina.

erityisiä fobioita potevien ihmisten kerrotaan kuvittelevan ahdistuksensa aiheuttavan ärsykkeitä.

terapeutti tekee sitten yhteistyötä yksilön kanssa, jotta nämä voittaisivat pelkonsa.

Erytrofobian tapauksessa potilaalle neuvotaan, miten teini-ikäisten pelko voitetaan.

he tekevät tämän luomalla positiivisen mielikuvan potilaiden pelätyistä ärsykkeistä.

• Altistushoito

se on yksi yleisimmin käytetyistä tavoista hoitaa Efebifobiaa (tai muuta erityistä fobiaa) sairastavia potilaita.

tässä hoidossa potilas altistuu pelkonsa lähteelle tietyn ajan kuluessa.

samoin kuin hänelle voidaan näyttää kuvia keskustelusta tai tapahtumasta, jossa asiakas on keskeisenä henkilönä

hoidon edetessä ja potilas pystyy hillitsemään ahdistuneita tunteitaan, voidaan kuvakielellä viedä hoitoa astetta pidemmälle.

tämän mielikuvaprosessin aikana ihminen todella tuntee olevansa siinä tietyssä tilanteessa tai paikassa, kokemassa erilaisia aisteja.

kun henkilö onnistuu, tuntematta ahdistuneisuutta, selvittämään tämän terapian vaiheen, hän joutuu todelliseen tilanteeseen, jossa hänen odotetaan puhuvan julkisesti.

kun potilas altistuu hoidon eri vaiheissa erilaisille ärsykkeitä aiheuttaville pelon voimakkuuksille, terapeutti opettaa hänelle samanaikaisesti selviytymisharjoituksia.

näitä ovat esimerkiksi hengitystekniikat tai lihasrelaksaatiomenetelmät, joilla vähennetään ahdistusta, kun ollaan todellisessa pelkoa/ahdistusta aiheuttavassa tilanteessa.

tämä opettaa heitä pysymään rauhallisina, kun he altistuvat pelkoärsykkeille.

ennen altistusterapian varsinaista aloittamista terapeutin on selvitettävä potilaiden pelon voimakkuus, jotta voidaan päätellä, pystyvätkö he tähän hoitoon ilman, että altistumisprosessien aikana heille aiheutuu fyysistä tai psyykkistä haittaa.

nämä vaiheet kuitenkin turruttavat ihmisen pelkäämään ihmisiä kohtaan altistamalla heidät tälle ärsykkeelle toistuvasti, kunnes he oppivat käymään läpi tilanteen ilman ahdistus – / paniikkikohtauksia.

* Mindfulness-Based Stress Reduction (MBSR)

MBSR on meditaatiohoito, jota käytetään stressin tai ahdistuksen hallintaan. Se on 8 viikon ohjelma, joka sisältää ryhmätunteja.

näissä harjoitellaan Mindfulness-meditaatiota ja Hatha-joogaa, luennoilla ja ryhmäkeskusteluissa puhutaan myös mielenterveydestä ja lisätään vuorovaikutteisuutta.

mindfulness-meditaatiossa ihmistä kehotetaan esimerkiksi keskittymään hengityksen aikana koettuihin tuntemuksiin tai rintakehän kohoamisen ja laskemisen rytmiin prosessin aikana.

tämä siirtää henkilön huomion jostakin stressaavasta johonkin, joka on neutraalia ja rauhoittavaa.

nopeaa ja tehokasta hoitoa varten potilaille annetaan myös kotityöt, esimerkiksi 45 minuuttia joogaa ja meditaatiota, 6 päivää viikossa ja tulosten/tunteiden tallentaminen kirjaan tai päiväkirjaan15 minuuttia päivässä.

* lääkehoito

lääkkeitä käytetään vähentämään Erytrofobian aiheuttamia fyysisiä oireita.

lääkkeiden teho on hyvin nopea, sillä niiden vaikutus potilaan terveyteen alkaa näkyä viimeistään 2 viikon kuluttua lääkkeen ottamisesta.

tämän tyyppinen biologinen hoito on yleensä tehokkaampaa, jos fobian syy on vain geneettinen.

näitä lääkkeitä/lääkkeitä ei kuitenkaan saa käyttää ilman lääkärin määräystä tai konsultaatiota.

tämän fobian hoitoon käytetään kahta eri lääkettä:

I. ahdistuslääkkeet

Valiumin kaltaiset lääkkeet ovat ahdistuslääkkeitä.

niitä käytetään yleisimmin potilailla, joilla on paniikkikohtauksia ja jotka myös vähentävät ahdistustaan sitoutumalla näitä epämiellyttäviä oireita aiheuttaviin aivojen reseptorisoluihin.

ii. masennuslääkkeet

nämä lääkkeet, kuten nimestä voi päätellä, eivät ainoastaan hoida masennusta, vaan ovat myös erittäin tehokkaita fobioiden hoidossa.

Lexapron kaltaiset lääkkeet vähentävät ihmisen ahdistuneita tunteita ja saavat hänet rauhoittumaan.

niitä tulee ottaa päivittäin, mutta ei ilman lääkärin neuvoa.

Sivuhuomautus: Olen kokeillut ja testannut erilaisia tuotteita ja palveluita, jotka auttavat ahdistukseeni ja masennukseeni. Katso parhaat suositukseni täältä sekä täydellinen luettelo kaikista tuotteista ja palveluista, joita tiimimme on testannut erilaisten mielenterveysolosuhteiden ja yleisen hyvinvoinnin varalta.

Usein kysyttyä

miten Erytrofobiaa hoidetaan?

Erytrofobiaa hoidetaan psykologisella hoidolla, kuten kognitiivisella käyttäytymisterapialla ja altistusterapialla.

mitä Erytrofobia tarkoittaa?

Erytrofobian lääketieteellinen määritelmä

Erytrofobia on jatkuvaa punastumisen pelkoa.

erytrofobiasta kärsivät kokevat kohtuutonta ahdistusta, vaikka tajuavat pelkonsa olevan järjetöntä

onko punastumiseen parannuskeinoa?

endoskooppinen rintakehän sympatektomia (ETS) on leikkaus, jolla parannetaan vaikeaa kasvojen punastumista.

miten voin lopettaa punoittamisen hermostuneena?

punastumisen voi lopettaa

– hymyileminen

– nesteytys

– ajatusten muuttaminen

miksi punastun, kun joku puhuu minulle?

punastuminen on mahdollinen nolostumisemme ja nöyryytyksemme aktivoima reaktio, johon liittyy sosiaalisia ahdistuksen tunteita.

kun on itsetietoinen ja pelkää joutuvansa huomion keskipisteeksi.

otsikot luettavissa

  • Punasteleva Läpimurto: How to Stop Blushing and Conquer Social Anxiety by Jim Baker / Mar 16, 2010
  • BLUSH And Be Happy: a practical guide to overwating your fear of blushing!

James Bloom

  • Cancing Erytrofobia, your Fear Of Blushing: Health Facts On Facial Blushing Causes, Blushing Surgery, Blushing Hypnotherapy And Other Treatment For Facial Blushing

Alfie F. Burke

  • How to overcome blushing-the ultimate guide: Vinkkejä, temppuja ja hoitoja

Fyf Dpy

esimerkkejä muista mielenkiintoisista fobioista

Enetophobia

Hobophobia

Kolpophobia

Kopophobia

Kosmikophobia

Negrophobia

Zelophobia

mitä suosittelemme fobioiden

ammatillinen neuvonta

  • jos sinulla on fobioita, jatkuva ammatillinen neuvonta voi olla ihanteellinen ensimmäinen käyntipiste. Neuvonta hyödyntää teorioita, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa, joka auttaa sinua käsittelemään kohtaamiasi pelkoja.

Paniikkikuurit

  • fobiat ja ahdistuneisuus kulkevat käsi kädessä ja lopulta ne johtavat paniikkiin. Tällainen paniikkikurssi voi auttaa lievittämään niitä pelontunteita, kuten se on tehnyt yli 50 000 ihmiselle.

painetut Peitot

painetut peitot voivat auttaa sinua nukkumaan paremmin, jos fobiat vaikuttavat unenlaatuusi. Painetut Peitot painavat sinua sen verran, että ne saavat sinut tuntemaan olosi paljon rennommaksi ja rauhallisemmaksi yöllä

sitaatit

  • www.verywellmind.com
  • www.psychtimes.com
  • www.amazon.com
  • www.apa.org

oliko tämä viesti hyödyllinen?

Kerro, jos pidit viestistä. Se on ainoa tapa parantaa.
Kyllä
Ei

Leave a Reply