” miten palvelen kirkkoa maallikkona?’

kaksi ja puoli vuotta olin jesuiitta, elin uskonnollista elämää ja koin, millaista oli olla osa kirkkoa enemmän julkisessa ominaisuudessa. Minulla oli monia tilaisuuksia palvella ihmisiä kaikilta elämänaloilta eri paikoissa. Minun oli totuttava siihen, että minua kutsutaan veljeksi tai isäksi, vaikka en ollut kumpaakaan. Oli tavallaan mukavaa olla katolisen kirkon “virallinen” edustaja uskonnollisena. Mutta pitkän harkinnan jälkeen päätin jättää uskonnollisen elämän jatkaakseni avioliiton ja perheen kutsumusta. Suurin kysymys minulle oli, Miten voin jatkaa kirkon palvelemista maallikkona. Mietin, haittaisiko uskonnottomuus enää sitä, että kykenisi palvelemaan ihmisiä täysin.

aikana, jolloin katolinen kirkko kamppailee pitääkseen äänensä merkityksellisenä ja merkittävänä yhteiskunnassa, katolinen maailma näkee kirkon hierarkian pyrkimysten kärjessä. Piispat ja papit ovat uutisissa kirjoittamassa kirjeitä ja puhumassa omahyväisyyttä ja sekularismin nousua vastaan. Toki heidän velvollisuutensa on paimentaa laumaa, mutta ei-maallikot — piispat, papit, uskonnolliset ja seminaarilaiset mukaan luettuina — muodostavat vain 0,1 prosenttia maailman katolisesta väestöstä. Loput 99.9% – maallikoilla-on myös tärkeä vastuu roolistaan, kuten Katekismus sanoo, “kirkon etulinjassa.”Minua vaivasi se, ettemme näytä kuulevan juuri mitään maallikon kutsumuksesta.

maallikkojen tehtävä

mielenkiintoista on, että katolisella kirkolla on maallikoista paljon sanottavaa. Paavi Johannes Paavali II korosti maallikkojen roolia vuonna 2000 ilmestyneessä Apostolisessa kirjeessään Novo Millennio Ineunte. Hän sanoi, että meidän on löydettävä uudelleen maallikkojen kutsumus, jolla on tärkeä osa uudessa evankelioimisessa, yksinkertaisesti sanottuna: Maallikot — eivät vain papit-voivat tuoda Jumalan rakkauden kaikille ihmisille.

maallikoilla on todellinen kutsumus, joka on olennainen tehtävä kirkossa. Sanaan “tehtävä” ei pidä suhtautua kevyesti. Jesuiitat olivat kiinnostuneita tehtävästä, joten oli lohdullista tietää, että minulla oli tehtävä maallikkonakin. Jumala halusi minun yhä palvelevan.

Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen periaateasiakirjassa Lumen Gentium kirkko sanoo: “maallikot etsivät kutsumuksellaan Jumalan valtakuntaa osallistumalla ajallisiin asioihin ja määräämällä ne Jumalan suunnitelman mukaan.”Maallikot ovat ainutlaatuisia, koska heillä on erityinen asema ihmisyhteiskunnan toiminnassa. He voivat vaikuttaa lakeihin, kulttuurisiin asenteisiin ja yhteiskuntajärjestelmiin niissä monissa paikoissa, joissa he asuvat ja työskentelevät. Maallikoilla on vaikutusvaltaa, jota piispoilla ei ole. Jo heidän paneutumisensa maallisiin toimiin voi muuttaa heidän tavallisen työnsä apostoliseksi työksi-työksi, joka koskettaa elämää ja muuttaa sydämen.

astuessani maailman maallisiin toimiin huomasin, että voisin itse asiassa pyhittää ne maallikkona. Katekismuksen mukaan rukouksesta, työstä, perhe-elämästä ja rentoutumisesta tulee hengellisiä uhreja, jos Pyhä Henki ohjaa heitä. Mitä tahansa päädyinkin tekemään-olinpa töissä, kotona tai ihmissuhteissa-jos tekisin sen rukoillen ja Jumalan ollessa keskiössä, voisin olla “papillinen.”Kasteessa meidät kutsutaan osallistumaan” kaikkien uskovien pappeuteen”, joka eroaa virkaanasetetusta papistosta. Eikä maallikkojen tarvitse rajoittua vain maalliseen maailmaan. He voivat olla myös ei-vihittyjä “maallikkopappeja” kirkossa.

” Go!”

työskennellessäni jesuiittana kenttäpappina Georgetownin yliopistollisessa sairaalassa Washingtonissa opin nopeasti, että vaikka en ollut vihitty pappi, saatoin silti suorittaa pappistehtäviä niiden ihmisten kanssa, joita palvelin: saatoin kuunnella, rukoilla heidän puolestaan, tuoda ehtoollisen ja tarvittaessa jopa kastaa. Katolisella maallikolla on suuri vaikutusvalta kirkossa!

jokaisen Messun lopussa katolilaiset erotetaan ja käsketään ” go!”lähetystyötä varten evankeliumin jakamiseksi niiden kanssa, joita he kohtaavat elämässään. Kirkko luottaa siihen, että tämä tapahtuu. Miksi? Koska maallikot ovat kirkko, jonka tehtävä Kristukselta on rakastaa ja levittää evankeliumia. Muokkaamalla maata rukouksillaan ja toiminnallaan maallikko auttaa valmistamaan maailmaa ottamaan paremmin vastaan Jeesuksen sanoman rauhasta, rakkaudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

katolinen kirkko vaatii maallikoilta tärkeää palvelustehtävää: heidän uskonsa ja rakkautensa Kristukseen sulattamista kaikkeen, mitä he tekevät maallisessa maailmassa ja kirkon sisällä. Kaikenlaiset naiset ja miehet auttoivat apostoli Paavalia hänen työläässä lähetystyössään. Nykyään kirkon asiakirjoissa kehotetaan maallikoita jatkamaan tätä työtä.

jokaisen kristityn maallikon tulisi kysyä itseltään, Mitä muuta hän voi tehdä osallistuakseen Kristuksen lähetystyöhön seurakunnissaan ja niiden ulkopuolella. Minun on kysyttävä sitä itseltäni, kun olen taas maallikko. Jumala antaa maallikoille suuren ja Pyhän voimansiirron, kutsuen meitä papeiksi, profeetoiksi ja kuninkaiksi. Lahjojensa ja lahjojensa moninaisuuden ansiosta maallikoilla on mahdollisuus tulla Kristuksen läsnäolon ja vaikutuksen välikappaleiksi maailman joka kolkassa kaikenlaisten ihmisten kanssa ja kaikenlaisissa asiayhteyksissä.