Miten saan intohimon sielujen voittamiseen?

sielujen voittaminen on pohjimmiltaan evankelioimis-tai todistamisprosessia, joka on yksinkertaisesti pelastuksen sanoman välittämistä epäuskoisille. Jeesus Kristus sanoi seuraajilleen, että he tulisivat olemaan hänen todistajiaan “maan ääriin “(AP.T. 1:8) ja” menemään ja tekemään opetuslapsia kaikista kansoista ” (Matt. 28:19), mikä on sielujen voittamisen ydin. Kuten Isämme taivaassa ei halua kenenkään tuhoutuvan (2 Piet. 3:9), kaikkien kristittyjen tulisi olla innokkaita ottamaan huomioon tämä kutsu ja on intohimo voittaa sieluja.
todistamisessa ei kuitenkaan ole kyse niinkään siitä, mitä teemme Herran hyväksi, vaan siitä, mitä hän tekee meidän kauttamme, ja tämä vaatii antautunutta, Pyhällä Hengellä täytettyä sydäntä. Sama Pyhä Henki, joka voimisti Kristusta hänen palvellessaan maan päällä, voi voimaannuttaa meitäkin. Ensin meidän täytyy kuitenkin ymmärtää osamme Kristuksen ruumiin rakentamisessa. Kuten apostoli Paavali selitti Korintossa oleville, olemme Jumalan palvelijoita, jotka työskentelevät ykseydessä toistensa kanssa elonkorjuun tuottamiseksi. Yksi kyntää maan, toinen voi istuttaa siemenen ja toinen työntekijä kastelee sen, mutta vain Jumala voi saada siemenen kasvamaan (1.Kor. 3:7). Näin ollen, vaikka meillä jokaisella voi olla oma roolimme, meillä on kuitenkin yhteinen päämäärä voittaa toiset Kristukselle, josta jokainen saa oman palkkansa oman työnsä mukaan (1.Kor. 3:8).
mutta miten voimme saada intohimon tämän hyvän uutisen levittämiseen ja sielujen voittamiseen Kristukselle näinä vaikeina päivinä, kun on niin monia, jotka vastustavat työtämme joka askeleella? Se alkaa siitä, että Jeesus Kristus on edessämme ja keskiössä omassa elämässämme. Intohimomme sielujen voittamiseen kasvaa, kun intohimomme Kristusta itseään kohtaan ja vaelluksemme hänen kanssaan vahvistuvat. Kaksi parasta tapaa vahvistaa kristillistä vaellustamme on lukea hänen sanaansa päivittäin ja rukoilla jatkuvasti. Kun täytämme sydämemme ja mielemme Kristuksella, emme voi muuta kuin olla intohimo jakaa hänet muiden kanssa.
innokkaimpia työläisiä ovat ne, joilla on sydän, joka on tulessa Kristuksen puolesta, ja tämän pitäisi itse asiassa olla helppoa, kun otamme huomioon sen suuruuden, mitä synnitön Vapahtajamme teki puolestamme Golgatalla. Hänen halukkuutensa hyväksyä kuolema puolestamme paransi meidät parantumattomasta sairaudestamme (synnistä) ja pelasti meidät käsittämättömästä ikuisuudesta tulisessa järvessä. Kuitenkin tiedämme, mitä tapahtuu niille, jotka kuolevat erossa Kristuksesta. Ja tämän toivottoman ikuisuuden erossa Jumalasta, saati sitten sammumattoman helvetin tulen tulisessa pimeydessä, pitäisi motivoida meitä voittamaan mahdollisimman monta sielua Kristukselle, varsinkin kun otamme huomioon elämän lyhyyden, jota apostoli Jaakob osuvasti kutsuu “usvaksi, joka näkyy vähän aikaa ja sitten katoaa” (Jaak.4:14). Kun ylitämme ikuisen horisontin, paluuta ei ole ja sielujen voittamisen aika on ohi. Näin ollen ei ainoastaan eloa ole paljon ja työntekijöitä vähän, vaan kaiken lisäksi meidän aikamme on hyvin rajallinen.
näinä haastavina aikoina meidän ei todellakaan tarvitse katsoa kauas nähdäksemme monia epätoivoisina, mutta jopa tämän kaaoksen keskellä kristityt voivat löytää lohtua Jumalan Sanasta. Jos kristitty joutuu esimerkiksi johonkin elämän koettelemuksista, hän tietää, että suvereeni Herramme joko pani hänet sinne tai sallii hänen olla siellä. Joka tapauksessa kristitty voi ymmärtää tämän sekasorron tajuamalla, että Jumalalla on tarkoitus koettelemuksessamme, sillä me tiedämme, että “Jumala toimii kaikessa niiden hyväksi, jotka rakastavat häntä” (Room.8:28). Lisäksi, jos elämässä ei toisinaan ole järkeä, se ei haittaa, sillä tiedämme luottaa Herraan koko sydämestämme ja olla luottamatta ymmärrykseemme tilanteesta (Sananl.3:5-6). Elämän vastoinkäymisten kestäminen, jotka väistämättä tulevat eteemme, on paljon helpompaa, kun tiedämme, että Jumala on johdossa.
kadotetut sielut ympärillämme voivat saada tämän saman lohdutuksen, kun he uskovat Kristukseen. Mutta Paavali selitti: “kuinka he sitten voivat huutaa avukseen sitä, johon he eivät ole uskoneet? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta he eivät ole kuulleet? Ja miten he voivat kuulla ilman, että joku saarnaa heille? Ja kuinka he voivat saarnata, ellei heitä lähetetä? Kuten on kirjoitettu:’ kuinka kauniit ovatkaan niiden jalat, jotka tuovat hyvää uutista ‘” (Room.10: 15). Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen ja varjelee sydämemme näinä vaikeina aikoina (Fil. 4: 7), voi varjella myös heidän, kun he päästävät hänet sisään.
ei voi olla parempaa kutsumusta kuin työskennellä kuolleen puolesta, jotta saisimme elää. Jeesus sanoi: “Te olette minun ystäviäni, jos teette, mitä minä käsken “(Joh. 15:14), ja hänen käskynsä oli, että me tottelemme häntä ja että me rakastamme toisiamme niin kuin hän rakasti meitä. Rakkautemme Häntä kohtaan on siis selvästi paras esimerkki, kun työskentelemme intohimoisesti ja väsymättä jakaaksemme Hänen evankeliumiaan toisille.