natsien vaino: 1933 ‑ 1945

Natsiuskomukset luokittelivat ihmiset rodun mukaan, ja Hitler käytti sanaa “arjalainen” ajatuksestaan “puhtaasta saksalaisesta rodusta”. Natsit uskoivat arjalaisten olevan ylempiarvoisia kuin kaikki muut. Heidän omistautumisensa sille, mitä he pitivät rodullisena puhtautena, ja heidän vastustuksensa rotujen sekoittumista kohtaan selittää osittain heidän vihansa juutalaisia, romaneja ja Sintejä (joita joskus kutsutaan Mustalaisiksi) ja mustia kohtaan. Slaavilaisia, kuten Puolasta ja Venäjältä tulleita, pidettiin alempiarvoisina, ja heidät otettiin kohteiksi, koska he asuivat Saksan laajentumiseen tarvittavilla alueilla.

natsit halusivat “parantaa” väestön geneettistä rakennetta, ja siksi he vainosivat joko henkisesti tai fyysisesti vammaisina pitämiään ihmisiä sekä homoja. Vainon kohteeksi joutuivat myös poliittiset vastustajat, etupäässä kommunistit, ammattiyhdistysaktiivit ja sosiaalidemokraatit sekä ne, joiden uskonnollinen vakaumus oli ristiriidassa natsi-ideologian kanssa, kuten Jehovan todistajat.

satojatuhansia ihmishenkiä tuhoutui natsien vainojen vuoksi, ja monet ryhmät saivat tunnustuksen kärsimyksistään vasta vuosia vuoden 1945 jälkeen.