Nuorison päihteiden väärinkäytön seuraukset

nuorten päihteiden seuraukset

jatkuvasti päihteitä käyttävät nuoret kokevat usein monenlaisia ongelmia, kuten akateemisia vaikeuksia, terveyteen liittyviä ongelmia (mukaan lukien mielenterveys), huonoja vertaissuhteita ja osallisuutta nuorisooikeusjärjestelmään. Lisäksi sillä on seurauksia perheenjäsenille, yhteisölle ja koko yhteiskunnalle.

akateemiset

arvosanojen lasku, poissaolot koulusta ja muusta toiminnasta sekä lisääntynyt mahdollisuus keskeyttää koulu ovat nuorten päihdeongelmia. Hawkins, Catalano, and Miller (1992) siteeraavat tutkimusta, joka osoittaa, että vähäinen sitoutuminen koulutukseen ja korkeampi lintsausaste näyttävät liittyvän nuorten päihteiden käyttöön. Alkoholia ja huumeita käyttävien nuorten kognitiiviset ja käyttäytymiseen liittyvät ongelmat voivat haitata heidän koulumenestystään ja myös estää heidän luokkatovereitaan oppimasta (Bureau of Justice Statistics, 1992).

fyysinen terveys

tapaturmista (kuten auto-onnettomuuksista) johtuvat vammat, fyysiset vammat ja sairaudet sekä mahdollisten yliannostusten vaikutukset kuuluvat teini-ikäisten päihteiden käytön terveydellisiin seurauksiin. Suhteettomalla määrällä alkoholia ja muita huumeita käyttäviä nuoria on suurempi riski kuolla itsemurhan, henkirikoksen, tapaturman ja sairauden kautta.

The Drug Abuse Warning Network (DAWN) study — in a representative otos of hospitals Through the United States — reports trends in people seeking emergency department treatment related to illegal drug use or nonmedical use of legal drugs. Vuoden 1994 alustavien arvioiden mukaan 12-17-vuotiaiden nuorten huumepäivystysjaksot lisääntyivät 17 prosenttia vuodesta 1993 vuoteen 1994. Lisäys oli suurempi kuin yhdessäkään ilmoitetussa vanhemmassa ikäryhmässä. Merkittävää on, että 12-17-vuotiaiden nuorten marihuanaan/hasikseen liittyvät päivystyskäynnit lisääntyivät 50 prosenttia vuosien 1993 ja 1994 välillä (McCaig, 1995). 91 12-17-vuotiasta nuorta kuoli huumeiden väärinkäyttöön vuonna 1993 (Office of Applied Studies, 1994).

HIV/AIDS tarttuu pääasiassa altistumalla tartunnan saaneen henkilön ruumiinnesteille seksuaalisen kanssakäymisen aikana tai jakamalla steriloimattomia injektiovälineitä. Toinen ensisijainen tartuntatapa on äideistä imeväisiin raskauden tai synnytyksen aikana. Monet päihteitä käyttävät nuoret käyttäytyvät niin, että he ovat vaarassa saada HIV: n/aidsin tai muita sukupuolitauteja. Tähän voi sisältyä psykoaktiivisten aineiden (erityisesti ruiskutettujen) todellinen käyttö tai käyttäytyminen, joka johtuu huonosta arvostelukyvystä ja impulssikontrollista, kun koet mielialaa muuttavien aineiden vaikutuksia. AIDS-diagnoosien määrä on tällä hetkellä suhteellisen alhainen teini-ikäisten keskuudessa verrattuna useimpiin muihin ikäryhmiin. Koska sairaudella on kuitenkin pitkä latenssiaika ennen oireiden ilmaantumista, on todennäköistä, että monet aidsia sairastavat nuoret aikuiset ovat todellisuudessa saaneet HIV-tartunnan jo nuorina.

vaikka nuorten alkoholiin liittyvät liikennekuolemat ovat vähentyneet, nuoret ovat edelleen yliedustettuina tällä alalla. Pelkästään vuonna 1995 yli 2000 nuorta (iältään 15-20-vuotiaita) sai surmansa alkoholin aiheuttamissa auto-onnettomuuksissa (National Highway Traffic Safety Administration, 1997).

nämä vähäiset esimerkit kuvaavat päihteiden aiheuttamia katastrofaalisia terveysvaikutuksia nuorten keskuudessa. Henkilökohtaisen ja perheen ahdingon lisäksi ylimääräiset terveydenhoitokustannukset ja tulevan tuottavuuden heikkeneminen rasittavat yhteisöä.

mielenterveys

mielenterveysongelmat, kuten masennus, kehityshäiriöt, apatia, vieroitusoireet ja muut psykososiaaliset toimintahäiriöt, ovat usein yhteydessä nuorten päihteiden käyttöön. Päihteitä käyttävillä nuorilla on muita suurempi riski saada mielenterveysongelmia, kuten masennusta, käytösongelmia, persoonallisuushäiriöitä, itsemurha-ajatuksia, itsemurhayrityksiä ja itsemurhia. Marihuanan käytön, joka on yleistä nuorten keskuudessa, on osoitettu häiritsevän lyhytkestoista muistia, oppimista ja psykomotorisia taitoja. Myös motivaatioon ja psykoseksuaaliseen/emotionaaliseen kehitykseen voidaan vaikuttaa (Bureau of Justice Statistics, 1992).

ikätoverit

päihteitä käyttävät nuoret vieraantuvat usein ikätovereistaan ja leimautuvat heihin. Nuoret, jotka käyttävät alkoholia ja muita huumeita, vetäytyvät usein myös koulun ja yhteiskunnan toiminnasta ja riistävät ikätovereiltaan ja yhteisöiltään ne myönteiset panokset, joita he muutoin olisivat voineet antaa.

perheet

henkilökohtaisten vastoinkäymisten lisäksi nuorten alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttö voi johtaa perhekriiseihin ja vaarantaa monia perhe-elämän osa-alueita, joskus johtaa perheen toimintahäiriöihin. Alkoholi – ja huumeongelmaiset nuoret vaikuttavat syvästi sekä sisaruksiin että vanhempiin (Nowinski, 1990). Päihteiden käyttö voi kuluttaa perheen taloudellisia ja henkisiä voimavaroja (Bureau of Justice Statistics, 1992).

sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset

nuorten päihteisiin liittyvät sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset ovat suuret. Ne johtuvat alkoholi – ja huumerikosten uhrien taloudellisista menetyksistä ja kärsimyksistä, nuorten ja nuorten aikuisten, jotka eivät pysty elättämään itseään, toimeentulotuen lisääntyneestä taakasta sekä näiden nuorten lääkäripalvelujen ja muiden hoitopalvelujen lisääntyneestä kysynnästä (Gropper, 1985).

rikollisuus

päihteiden ja rikollisuuden välillä on kiistaton yhteys. Pidätys, tuomitseminen ja nuorisooikeusjärjestelmän puuttuminen asiaan ovat lopulta seurauksia monille nuorille, jotka käyttävät alkoholia ja muita huumeita. Ei voida väittää, että päihteet aiheuttaisivat rikollista käyttäytymistä tai rikollisuus aiheuttaisi alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä. Kuitenkin kaksi käyttäytymistä korreloivat voimakkaasti ja usein aiheuttaa koulun ja perheen ongelmia, osallistuminen negatiivisiin vertaisryhmiin, puute naapuruston sosiaalisen valvonnan, ja fyysistä tai seksuaalista hyväksikäyttöä (Hawkins et al., 1987; Wilson ja Howell, 1993). Alkoholin ja muiden huumeiden hallussapito ja käyttö on laitonta kaikille nuorille. Tämän lisäksi on kuitenkin vahvoja todisteita alkoholin ja muun huumeidenkäytön sekä nuorten rikollisen käyttäytymisen välisestä yhteydestä. Päihteiden käyttö liittyy nuorten tekemiin sekä väkivalta-että tulonhankkimisrikoksiin. Tämä lisää pelkoa yhteisön asukkaiden keskuudessa sekä nuoriso-ja rikosoikeuspalvelujen kysyntää, mikä lisää näiden resurssien taakkaa. Jengit, huumekauppa, prostituutio ja nuorisomurhien kasvava määrä kuuluvat niihin sosiaalisiin ja rikosoikeudellisiin ongelmiin, jotka usein liittyvät nuorten päihteisiin.

DUF: n tutkimuksessa havaittiin suurin yhteys miespuolisten nuorten pidätettyjen positiivisten huumetestien ja heidän huumausainerikostensa (esim.myynti, hallussapito) välillä. Myös väkivaltaan, omaisuusrikoksiin ja muihin rikoksiin syyllistyneiden nuorten huumeidenkäyttö oli kuitenkin huomattavaa (National Institute of Justice, 1996). Nämä tiedot esitetään kuvassa 5.

Muut tiedot tukevat nuorten huolta huumeongelmista nuorisooikeusjärjestelmässä. Vuonna 1987 tehdyssä pidätettyjä nuoria koskevassa tutkimuksessa (Beck, Kline ja Greenfeld, 1988) havaittiin, että yli 39 prosenttia alle 18-vuotiaista nuorista oli huumausaineiden vaikutuksen alaisena nykyisen rikkomuksensa aikaan. Yli 57 prosenttia kertoi käyttäneensä huumetta edellisen kuukauden aikana. Eräässä toisessa tutkimuksessa, joka koski 113: a rikollista nuorta, jotka olivat valtion vankiloissa, 82 prosenttia ilmoitti käyttävänsä paljon alkoholia ja muita huumeita (päivittäin) juuri ennen laitokseen pääsyä, 14 prosenttia oli säännöllisiä käyttäjiä (yli kaksi kertaa viikossa) ja 4 prosenttia ilmoitti käyttävänsä niitä satunnaisesti (DeFrancesco, 1996).

vuonna 1988 Washingtonissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että huumeita myyneet ja käyttäneet nuoret syyllistyivät rikoksiin todennäköisemmin kuin ne, jotka myivät vain huumeita tai käyttivät vain huumeita. Huumeidenkäyttäjät syyllistyivät omaisuusrikoksiin todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät käyttäneet huumeita, ja huumekauppaa harjoittaneet nuoret raportoivat useammin henkilöihin kohdistuneista rikoksista. Tässä otoksessa olleet nuoret tekivät todennäköisimmin murtoja tai myivät huumeita käyttäessään tai hakiessaan huumeita. Noin neljäsosa nuorista kertoi myös käyneensä toisen nuoren kimppuun saadakseen huumeita. Tämän otoksen nuorista suurin osa rikoksiin syyllistyneistä ei kuitenkaan tehnyt niin huumeiden yhteydessä (Altschuler ja Brounstein, 1991). Rikokset, joita nuoret ovat tehneet huumeiden hankkimiseksi, jakautuvat seuraavasti:

• huumeiden myynti: 36 prosenttia.
• vakava pahoinpitely: 24 prosenttia.
• murto: 24 prosenttia.
• ryöstö: 19 prosenttia.

vuosien 1996-97 National Parents’ Resource Institute for Drug Education (PRIDE) – tutkimuksessa (1997) havaittiin merkittävä yhteys nuorten tekemien rikosten sekä heidän alkoholin ja muiden huumeiden käytön välillä. Taulukossa 1 esitetään niiden 6. – 12. luokan oppilaiden osuus, jotka ilmoittivat käyttäneensä erilaisia aineita ja osallistuneensa uhkaavaan tai rikolliseen toimintaan. Niiden nuorten osuus, jotka olivat mukana toiminnassa ja jotka eivät olleet käyttäneet alkoholia tai muita päihteitä, oli huomattavasti pienempi.

nuorten oikeuslaitoksessa työskenteleville tulee jatkuvasti uusia tietoja, mutta tarina on vanha. Nuoriso – oikeuden ammattilaiset kohtaavat päivittäin nuorten, heidän perheidensä ja yhteisöjensä ahdingon, joka johtuu nuorten sekaantumisesta päihteisiin ja rikolliseen käyttäytymiseen. Nämä ammattilaiset kokevat myös vaikeuksia yrittää työskennellä menestyksekkäästi näiden nuorten kanssa.

tämän yhteenvedon loppuosassa kuvatuissa hankkeissa kehitettiin järkeviä strategioita laittomiin huumeisiin sekaantuneiden ja nuorisooikeusjärjestelmään törmänneiden nuorten tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi. Näistä hankkeista saatuja kokemuksia ja kokemuksia voidaan hyödyntää muissa virastoissa vastaavanlaisten ohjelmien toistamisessa tai mukauttamisessa palvelemiensa nuorten tarpeisiin.