onko Yhdysvaltain korkein oikeus määritellyt ” uskonto?”

vaikka korkein oikeus on pyrkinyt luomaan standardeja, joilla uskonnolliset käsitykset ja teot erotettaisiin samanlaisista uskonnottomista käsityksistä, se ei ole koskaan esittänyt muodollista määritelmää uskonnolle. Kun otetaan huomioon amerikkalaisten uskonnollisten kokemusten moninaisuus perustuslain laatimisen jälkeen, yksi kattava määritelmä on osoittautunut vaikeasti hahmotettavaksi.

vuonna 1890 korkein oikeus Davis v. Beason ilmaisi uskonnon perinteisin teistisin termein: “hänen termillään’ uskonto ‘ viitataan ihmisen näkemyksiin suhteistaan Luojaansa ja niihin velvollisuuksiin, joita ne asettavat hänen olemuksensa ja luonteensa kunnioittamisesta ja hänen tahtonsa tottelemisesta.”

1960-luvulla Hovi laajensi käsitystään uskonnosta. Vuonna 1961 antamassaan päätöksessä Torcaso vastaan Watkins tuomioistuin totesi, että perustamislauseke estää hallitusta auttamasta “niitä uskontoja, jotka perustuvat Jumalan olemassaoloon, verrattuna niihin uskontoihin, jotka perustuvat erilaisiin uskomuksiin.”Tuomioistuin selvensi alaviitteessä, että tämä periaate ulottui “tämän maan uskontoihin, jotka eivät opeta sellaista, mitä yleisesti pidettäisiin Jumalan olemassaoloon uskomisena … buddhalaisuutta, taolaisuutta, eettistä kulttuuria, maallista humanismia ja muita.”

vuonna 1965 antamassaan tuomiossa Yhdysvallat vastaan Seeger tuomioistuin pyrki ratkaisemaan liittovaltion piirituomioistuinten välisen erimielisyyden vuoden 1948 yleisen sotilaskoulutus-ja Palveluslain tulkinnasta. Tapauksessa oli kyse aseistakieltäytyjän aseman epäämisestä henkilöiltä, jotka perustelivat sotaväitteensä muuhun kuin korkeimpaan olentoon, kuten ohjesäännössä nimenomaisesti edellytettiin. Oikeus tulkitsi ohjesäännön siten, että se kyseenalaistaa “tietyn uskon, joka on vilpitön ja merkityksellinen, on haltijansa elämässä rinnakkainen sille uskolle, jonka puhdasoppinen usko Jumalaan selvästi täyttää. Jos tällaisilla uskomuksilla on rinnakkainen asema niiden haltijoiden elämässä, niin emme voi sanoa, että toinen on ‘suhteessa korkeimpaan olentoon’ ja toinen ei.”

Welsh v. Yhdysvallat oli toinen aseistakieltäytyjätapaus saman lain nojalla. Tuomioistuin meni tässä vuoden 1970 päätöksessä askeleen pidemmälle ja yhdisti uskonnon olennaisesti syviin ja vilpittömiin moraalisiin ja eettisiin uskomuksiin. Oikeus ehdotti, että yksityishenkilöiltä voitaisiin evätä vapautus vain, jos “nuo uskomukset eivät ole syvästi vankkoja ja ne, joiden sodan vastustaminen ei perustu lainkaan moraaliseen, eettiseen tai uskonnolliseen periaatteeseen, vaan sen sijaan yksinomaan politiikan, pragmatismin tai tarkoituksenmukaisuuden huomioon ottamiseen.”

Seegerin ja Walesin kielellä ilmaistun laajan uskontokäsityksen mukaisesti tuomioistuin ehdotti vuonna 1972 antamassaan tuomiossa, jossa amissit ja oppivelvollisuus olivat mukana, siirtymistä takaisin eksklusiivisempaan määritelmään. Wisconsin v. Yoder osoitti, että vapaa-ajan lauseke koski vain “‘uskonnollista’ vakaumusta tai käytäntöä”, ja “jo järjestetyn vapauden käsite estää sen, että jokainen ihminen voi laatia omat norminsa käyttäytymiskysymyksissä, joissa koko yhteiskunnalla on tärkeitä etuja.”

tuomioistuin ilmaisi vuonna 1981 antamassaan päätöksessä Thomas v. Review Board edelleen haluttomuutensa suojella filosofisia arvoja. Indianan korkein oikeus oli päättänyt, että Jehovan todistajan päätös irtisanoutua työstään sen jälkeen, kun hänet oli siirretty asevalmistuslaitokseen, oli “pikemminkin henkilökohtainen filosofinen valinta kuin uskonnollinen valinta” eikä “noussut ensimmäisen lisäyksen vaatimuksen tasolle.”Kumotessaan Indianan päätöksen, ylituomari Warren Burger sanoi varovaisesti,” nly uskontoon perustuvat uskomukset saavat erityisen suojan uskonnon harjoittamiselle.”Oikeus katsoi, että työntekijän toiminnan motiivina oli hänen uskonnollinen vakaumuksensa.

harva on ollut tyytyväinen hovin pyrkimyksiin määritellä uskonto. Monissa hovin määritelmissä käytetään sanaa “uskonto” kuvaamaan uskontoa itseään. Muissa tapauksissa tuomioistuimen selitykset eivät näytä antavan juurikaan hyödyllisiä ohjeita.

Luokka: uskonnonvapaus

← FAQ