the SEVEN LIBERAL ARTS AND SCIENCES

Grand Lodge of Texas

Fellowcraft-tutkinnon aikana kokelas johdatetaan symbolisesti kiemurtelevaan portaikkoon, joka koostuu kolmesta, viidestä ja seitsemästä portaasta. Näin hän tutustuu seitsemään vapaaseen taiteeseen ja tieteeseen. On mielenkiintoista huomata, että tätä osaa Fellowcraft-tutkinnosta ei juuri selitetä eikä näihin aiheisiin pyritä tuomaan merkitystä kokelaalle. Jos Vapaamuurarirituaalin jokaisella osalla on merkitystä kokelaalle, on tutkittava tätä lyhyttä osaa Toveritutkinnosta määrittääkseen sen arvon vapaamuurarille.

seitsemän vapaamielistä taiteita ja tieteitä olivat opetussuunnitelma, joka tunnettiin antiikin Kreikassa ja Roomassa sekä keskiajan Länsi-Euroopassa. Kulttuurisen nousunsa aikana kreikkalaiset alkoivat nähdä oppimisen koostuvan seitsemästä taiteesta: kieliopista, logiikasta, retoriikasta, geometriasta, aritmetiikasta, musiikista ja tähtitieteestä. Roomalaiset omaksuivat tämän opetussuunnitelman ja jakoivat sen kahteen osaan, joita kutsuttiin triviumiksi ja quadriviumiksi. Sana trivium tarkoittaa yksinkertaisesti kolmea tapaa ja quadrivium neljää tapaa. Näin Trivium muodostui siitä, mitä Roomalaiset pitivät seitsemän taiteenpohjana: kieliopista, logiikasta ja retoriikasta. Quadrivium koostui neljästä muusta taiteesta.

Aristoteles uskoi vapaamielisten taiteiden olevan niitä oppiaineita, jotka sopivat Freemanin oppiin. Hän väitti, että freeman ei pitäisi etsiä käytännön taitoja, vaan pitäisi pyrkiä moraaliseen ja älylliseen huippuosaamiseen, tavoitteena on teoreettinen ja filosofinen tieto. Hän uskoi edelleen, että jos ihminen kykenee puhtaaseen ajatteluun, hän kykenee johtamaan niitä, joilla on vain käytännön taidot.

näiden kulttuurien kasvatukselliset käsitykset kestivät” pimeän keskiajan”, joka ympäröi Eurooppaa suunnilleen 500-luvulta 1100-luvulle. Tänä aikana länsieurooppalainen kulttuuri käytännöllisesti katsoen pyyhittiin pois, ja se Vähäinen opetus, mikä jäi jäljelle, rajoittui kirkkoon. Charlemangen valtakaudella 800-luvulla alkoi koulutuksen lisääntyminen, jota laajennettiin palatseihin ja katedraaleihin. Vaikka koulutusjärjestelmä oli vielä kirkollinen järjestyksessään, se lietsoi älyllisen uteliaisuuden liekkiä. 1100-luvulle tultaessa Eurooppa oli alkanut nousta pimeydestään jonkinasteiseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen. Tämän esiinmarssin myötä uudistui oppineisuuden henki,jota vaalittiin lähes neljäsataa vuotta, kunnes se puhkesi renessanssin aikana. Koulutus näinä vuosisatoina koostui kielioppi, logiikka, retoriikka, geometria, aritmeettinen, Musiikki, ja tähtitiede: seitsemän vapaiden taiteiden ja tieteiden.

tätä taustaa vasten käännytään nyt seitsemän vapaan taiteen puoleen saadakseen käsityksen niiden luonteesta.

kielioppi: täytyy muistaa, että opetus oli latinan kielellä tänä varhaisjaksona; näin ollen mainittu kielioppi oli Latinan kielioppi. Kielioppi ei ollut pitkäveteistä puheen osien määrittämistä, vaan kirjoittamisen taitoa. Cassiodorus määritteli kieliopin suuren runouden ja oratorion tutkimiseksi, jonka avulla voitiin kirjoittaa virheettömästi ja tyylikkäästi. Kielioppi on oikeaa kirjoittamista ja taitavaa puhumista.

logiikka: Logiikka on yleensä oikean ajattelun tiedettä ja taidetta. Toisin kuin fysikaalisessa tai yhteiskuntatieteessä tai filosofiassa, siinä ei ole kyse siitä todellisuudesta, josta me ajattelemme, vaan ainoastaan itse ajattelun toiminnasta. Suuri arvo pantiin kyvylle jatkaa keskustelua tai väitellä täysin rationaalisella tavalla ajatusten ollessa huolellisesti kytkettyinä toisiinsa.

retoriikka: retoriikka määritellään taidoksi käyttää kieltä siten, että se tekee halutun vaikutuksen kuulijaan tai lukijaan. Yleisesti ottaen retoriikka kattoi koko sävellysaiheen sekä suullisesti että kirjallisesti. Retoriikassa näemme sekä kieliopin että logiikan vuorovaikutuksen.

aritmeettinen: aritmetiikka oli alun perin lukujen tiedettä tai teoriaa. Joku on sanonut, että aritmetiikan opetus keskiajalla koostui yksinkertaisista laskelmista ja monimutkaisista taikauskoista. Tämä vaikuttaa liian yksinkertaiselta näkökannalta, joskaan ei ehkä täysin kohtuuttomalta. Näyttää todennäköiseltä, että aritmeettinen, quadrivium luultavasti koostui neljästä elementistä. Nämä olisivat olleet numerointi, numeroiden nimeäminen; notaatio, kirjoittaminen ja lukeminen numerot; laskenta, teko numerointi; ja laskenta, manipulointi numerot. Kaiken tämän yksinkertaisuuden vuoksi matemaatikko Karl Gauss saattoi vuosia myöhemmin kutsua aritmetiikkaa ” matematiikan kuningattareksi.”

geometria: tänä laskijoiden ja tietokoneiden päivänä matematiikassa ei juuri ole salaperäisyyttä tai romantiikkaa kenellekään muulle paitsi vannoutuneimmalle matemaatikolle. Tämän vuoksi on vaikea yhtyä Platonin toteamukseen ” geometria vetää sielua kohti totuutta ja luo filosofian hengen.”Tämän ymmärtämiseksi täytyy muistaa, että kreikkalaiset harjoittivat kaikkea matematiikkaa älyllisestä uteliaisuudesta ja puhtaasta ajattelusta. Heidän tehtävänään oli opettaa ihmisiä ajattelemaan abstraktisti ja valmistaa heitä miettimään ihanteita ja kauniita asioita. Niiden täydellinen imeytyminen geometriaan johti heidät muuntamaan matemaattisia ideoita geometrisiksi. Heidän mieltymyksensä idealisaatioihin ja abstraktioihin ilmenivät matemaattisessa hengessä, jonka perimmäinen päämäärä oli filosofia. Juuri tämä kreikkalainen geometrian ihannointi on siirtynyt vapaamuurariuteen.

Tähtitiede: tähtitiede on nykyään yksi eksakteista tieteistä, ja se on jo kauan sitten luopunut metafysiikasta ja mystiikasta, jotka kerran olivat ominaisia sen tutkimuksille. Kaikkien kansojen mielissä tähtitiede on taivasten tiedettä, ja se on liittynyt läheisesti uskonnolliseen perinteeseen. Pitkään ajateltiin, että taivaalta löytyisi havaittujen ilmiöiden yliluonnolliset syyt sekä vastaukset tulevaisuuteen. Muuraus on ihannoinut tähtitiedettä siinä missä geometriakin. Monitorial luento kertoo, että, ” tähtitiede on se jumalallinen taide, jonka avulla meitä opetetaan lukemaan viisautta, voimaa ja kauneutta kaikkivaltias luoja noilla pyhillä sivuilla, taivaallinen pallonpuolisko.”Vapaamuurareille tähtitieteen arvo on pikemminkin metafyysinen kuin fysikaalinen, kuten luennon viimeinen lause osoittaa. “Samalla kun tutkimme tätä tiedettä, meidän täytyy havaita vertaansa vailla olevia viisauden ja hyvyyden esimerkkejä ja jäljittää koko luomakunnan kautta kunniakas kirjoittaja hänen tekojensa avulla.”

Musiikki: Jossain ajassa ihminen huomasi, että hänen kielisoittimensa äänet riippuivat niiden pituudesta. Lisäksi hän havaitsi, että useiden kielten yhdistäminen mahdollisti miellyttävän harmonian aikaansaamisen. Hänen kyselevä mieli johti hänet huomaamaan, että suhde pituudet jouset olivat yksinkertaisia koko numerot. Niinpä Pythagoraan ajasta lähtien musiikin tutkimusta pidettiin luonteeltaan matemaattisena. Tuntuu oudolta ajatella musiikkia matemaattisena, kunnes otetaan huomioon filosofi ja matemaatikko Gottfried Liebnizin sanat: “Musiikki on nautinto, jonka ihmissielu kokee laskemisesta tietämättä, että se on laskemista.”Juuri tämä pohjimmiltaan musiikin matemaattinen luonne johtaa siihen, että se sisällytetään quadriviumiin.

seitsemän vapaamielistä taidetta ja tiedettä, joita edustavat Fellowcraft-tutkinnon seitsemän askelta, symboloivat Muurarille koulutuksen ihannointia, sitä älyllistä ja kulttuurista kurinalaisuutta, jota ihminen tarvitsee pyrkiessään täydellisyyteen ja ymmärtääkseen tekijäänsä. Vertauskuvalliselta kannalta näitä seitsemää aihetta on pidettävä yhtenä symbolina, joka koostuu seitsemästä samanarvoisesta osasta. Vaikka vapaamuurarius korottaa geometriaa, sitä käsitellään erikseen Fellowcraft-tutkinnon sisällä toisessa kontekstissa, eikä sille pitäisi antaa lisämerkitystä seitsemän vapaan taiteen ja tieteen kontekstissa.

tämä seitsenosainen symboli edustaa koulutusta ja kaikkia siihen liittyviä arvoja, ei koulutuksen tarkkaa sisältöä. Kun tarkastellaan kutakin tämän symbolin osaa, havaitaan paitsi kunkin osan luonne ja sisältö myös koulutuksen idealisoitu tarkoitus. Symbolin esittämä näkemys on yhtäpitävä Platonin kasvatuskäsityksen kanssa, jonka mukaan kasvatus pyrkii nostamaan mielen arkisten ja rutiininomaisten näkökohtien yläpuolelle ja antaa sille mahdollisuuden ymmärtää filosofian lopullinen päämäärä, universumin ylimmän arkkitehdin, Jumalan, ymmärtäminen. Tämä on vapaamuurariuden perimmäinen olemus, että ihmisen tulisi jatkuvasti pyrkiä kehittämään ymmärrystään omasta henkisestä olemuksestaan ja Jumalan olemuksesta. Vapaamuurariuden seitsemän vapaamielistä taidetta ja tiedettä kuvaavat siis yhdessä tietoista pyrkimystä hallita mieltä ja henkeä niin, että järki voittaa ja ihminen pyrkii aina saamaan täydellisen suhteen Jumalaan.

takaisin huipulle