three Pillars Of Democracy

Upatissa Pethiyagoda –

on sanottu, että kansan demokratian rakennelma lepää kolmen pilarin varassa – toimeenpanovallan, oikeuslaitoksen ja lainsäätäjän. Jotta nämä kolme toimisivat moitteettomasti, niiden pitäisi olla yksinoikeudellisia, eikä niiden pitäisi olla yhteenottoja vaan yhteistoiminnallisia, samalla kun jokainen säilyttää eheytensä ja tehtävänsä. Lainsäätäjä laatii lakeja, toimeenpaneva elin panee ne täytäntöön ja oikeuslaitos puuttuu asiaan, kun jompikumpi kahdesta muusta katsotaan laiminlyödyksi.

on valitettavaa, että koska valtionpäämiestä nimitetään “toimeenpanevaksi presidentiksi”, minulla on taipumus uskoa, että asiassa on sekaannusta. Koska presidentti on asianmukaisesti osa Lainvalmisteluprosessia, hänen pitäisi siis olla lainsäädäntövallan piirissä. Koska” toimeenpano “merkitsee” tehdä”,” suorittaa “tai” panna täytäntöön”, toimeenpanovallan pitäisi olla oikein sitä, mitä me nyt kutsumme”hallinnoksi”. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten Valtiotieteilijät, perustuslakiasiantuntijat ja muut vastaavat ajattelevat tästä. Minulle tämä on paljon enemmän kuin pelkkä nimenmuutos.

yhden kohdalla se korostaa näiden hallintohaarojen tasa-arvoista asemaa, niiden tarvetta vastustaa tai kunnioittaa toistensa koskemattomuutta ja poistaa itsepintaiset väittelyt siitä, kuka on toista parempi. Pahimmassa tapauksessa, jos lainsäätäjä (parlamentti puhemiehen kautta) joutuu ristiriitaan oikeuslaitoksen kanssa – siitä, sitovatko sen lausunnot parlamenttia vai eivät.

siitä lähtien, kun vuoden 1978 perustuslaki loi toimeenpanevan presidentin, jolla oli laajat valtuudet, joita oikeudellinen vastuu ei rajoittanut, luotiin hirviö. Tässä oli virka, jolla oli poikkeukselliset valtuudet tehdä kaikki “paitsi luoda nainen miehestä” – kuten ensimmäinen viranhaltija ilmaisi elävästi. On täysin ymmärrettävää, että viranhaltijan virkatoimet eristettiin juridiselta riitauttamiselta. Tämän koskemattomuuden ulottamista koskemaan kaikkia virkamiehenä tai yksityishenkilönä tehtyjä tekoja ei kuitenkaan voida puolustella. Meillä ei ole ollut onni saada ketään viranhaltijaa, joka tahrattomuudella on perustellut tähän virkaan liitettyä poikkeuksellista valtaa.

toimeenpanovaltaa (hallintoa) on vakavasti heikennetty lainsäätäjän jatkuvalla puuttumisella asiaan. Itsenäistyessä vuonna 1948 meillä oli julkinen palvelu, jota naapurivaltiomme kadehtivat. Palvelut olivat päteviä, tehokkaita ja lahjomattomia. Ne olivat silloisen virkamiesjohdon johdolla raivoisan riippumattomia ja aidosti avuksi lainsäätäjille, joilla ei aina ollut valmiuksia hoitaa jokapäiväisen hallinnon tehtäviä. Laho alkoi noin vuonna 1956, kun MP”s alkoi puuttua yhä enemmän ja noin vuonna 1960, röyhkeästi purettiin standard-bearer the CCS ja tilalle leveämpi ja muokattavampi SLAS. Nykyään hallinto on huono karikatyyri ansiokkaasta menneisyydestä. Se on luonteeltaan alistuvainen, häpeämätön, korruptoitunut ja tunteeton Behemot.

vaikka ylioikeuden tuomarit ovat yleisesti ottaen säilyttäneet asemansa ja kunniansa, poliisin, vankiloiden ja oikeuskanslerin kaltaiset täydennysrakenteet ovat ajautuneet synkkiin syvyyksiin. Esimerkiksi poliisia on kutsuttu korruptoituneimmaksi osastoksi. Vankeinhoitolaitos ei voi olla kaukana. Kiireellisimmät uudistukset, jos niitä rehellisesti halutaan, on aloitettava hallinnosta, joka kolmesta pilarista vaikuttaa eniten kansalaisten tarpeisiin. Saaristolingvistiikan tuhoisat vaikutukset ovat vaikuttaneet erittäin vakavasti myös sellaisen palvelun laatuun, jolta on evätty pääsy massiiviseen tietovarastoon, joka on saatavilla vain osaamalla jotakin maailmankieltä.

alamainen ja korruptoitunut julkinen palvelu on korvaamatonta kieroille poliitikoille. Vaikka laittomista ja epärehellisistä teoista syytetäänkin yleensä poliittisia vaikuttajia, on muistettava, että mitään huomattavan suurta kavallusta ei voida toteuttaa ilman viranomaisten osallisuutta tai salaista yhteistyötä, sillä he eivät itse ole vastahakoisia varastamaan jotakin itselleen. Korruptio on vaarallinen ja nopeasti leviävä tauti, josta olemme joka päivä saaneet tuskallisen tiedon. Moraalisen ulottuvuuden lisäksi korruptiolla on oltava tuhoisia seurauksia taloudelle, koska se on kuluerä ilman samanaikaista palvelua.

* tohtori Upatissa Pethiyagoda-entinen Italian suurlähettiläs