rauha. Shalom. As-Salaam-Aleikum. Kaikilla kielillä rauha on tila, jonka me kaikki haluamme saavuttaa—itsellemme, läheisillemme, maailmalle. Mutta rauha merkitsee eri asioita eri ihmisille ja kulttuureille. Juhlakauden koittaessa Columbian Collegen tiedekunnan jäseniä eri tieteenalojen läpileikkaukselta pyydettiin määrittelemään, mitä rauha merkitsee heille. Näin he vastasivat.
” rauha tarkoittaa hiljaisuutta. Rauha tarkoittaa sitä, että on vapaa vainosta, joka johtuu kansalaisuudesta, maahanmuuttajastatuksesta, rodusta, etnisyydestä, poliittisesta kannasta, uskonnollisesta vakaumuksesta (tai sen puutteesta) tai seksuaalisesta mieltymyksestä. Rauhaa tuo myös se lohtu, että tietää, että on katto pään päällä, ruokaa syötäväksi ja rakastavat perheenjäseniä ja ystäviä. Monet ihmiset eivät ole vapaita vainosta, eivätkä he voi luottaa siihen, että heillä on mukava suoja, ruokaa ja kannustava sosiaalinen piiri. Toivottavasti pystymme pitämään ne ajatuksissamme tällä kaudella.”
– Daniel E. Martínez, sosiologian apulaisprofessori
” rauha tarkoittaa merkityksellisten kontaktien solmimista eri kulttuureja edustavien kollegoiden kanssa. Olen israelilainen. Kaksi islamilaista taidekollegaani on Belgiasta ja Syyriasta. Unohdamme kamalat uutiset, jotka tulevat omilta alueiltamme, unohdamme kansallisuutemme ja puhumme henkilökohtaisesti, ihmiseltä toiselle. Nautimme filosofisista keskusteluistamme Kashmirin mogulien puutarhaviljelystä ja modernismin merkeistä Syyrian arkkitehtuurissa. Suhteemme antaa minulle suurta lohtua ja auttaa minua suhtautumaan tulevaisuuteen optimistisesti.”
– Mika Natif, taidehistorian apulaisprofessori
” rauha tulee sisältäpäin, yksinkertaisista asioista, jotka vaikuttavat henkeemme, sieluumme. Rauha tulee, kun käärin poikani syliini. Rauha on yhteisessä naurussa ystävän, kollegan tai läheisen kanssa. Rauha on oppilaan kiitollisessa hymyssä, kun keksimme ratkaisun heidän ongelmaansa. Rauha on yhteydessä, joka tehdään luomalla taidetta asiakkaan kanssa.”
– Heidi Bardot, taideterapian apulaisprofessori
johtaja, taideterapian ohjelma
“vanhassa Arameassa (muinaisen Syyrian kielessä) “rauhaa” tarkoittava sana on ” shalam.’Vanhassa hepreassa (muinaisen Israelin kielessä) sana on ‘shalom.’Ja Vanhassa Eteläarabiassa (muinaisen arabian kielessä) sana on ‘salam.’Nämä maailman muinaisten seemiläisten kielten sanat käännetään usein englanniksi ‘rauhaksi’, mutta niiden todellinen merkitys on paljon syvempi ja laajempi. Nämä sanathan merkitsivät silloin-ja nyt-paitsi sodan puuttumista myös hyvän terveyden, seesteisyyden, onnellisuuden, sopusoinnun ja turvallisuuden läsnäoloa. Tehkäämme kaikki osamme ‘rauhan’ aikaansaamiseksi näiden suurenmoisten seemiläisten sanojen kaikissa merkityksissä tänä aikana ja todellakin koko tänä vuonna ja joka vuosi.”
– Christopher A. Rollston, Luoteis-seemiläisten kielten apulaisprofessori & kirjallisuus
” Peace means living our lives epäitsekkäästi, treating others with respect, sharing the extra that comes to us with others who have been shortchanged. Se tarkoittaa erämaassa olemista ilman pelkoa, mutta kunnioittaen ympäröivää maailmaa. Se merkitsee elämistä mahdollisimman pienessä aineellisessa ja mahdollisimman suuressa hyvässä tahdossa.”
– J. Houston Miller, kemian professori
” rauha on kaikkivoipa tieto sekä proosallisesta että esoteerisesta; dissecting the inner workings of structure, function and theory; syntesizing each facet, factoid into a greater understanding of, and for, the greater good.”
– Mollie Manier, biologian apulaisprofessori
” lauloin hiljattain kaksi roolia oopperassa Appomattox Washingtonin Kansallisoopperan kanssa. Ooppera kattoi Amerikan 100-vuotisen rodun, sisällissodan lopusta tohtori Kingiin ja Äänioikeuslakiin. Libretto käsitteli suoraan vihan ja epäoikeudenmukaisuuden perintöä, joka tahraa edelleen rotusuhteita maassamme. Jokainen harjoitus ja esitys oli mahdollisuus käsitellä näitä asioita kaikille mukana olleille. Viimeisessä esityksessä paikalla oli kongressiedustaja John Lewis (jota kuvattiin lavalla). Kunnia tavata hänet on muistutukseni työskennellä rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta, kuten hän teki sinä päivänä sillalla Selmassa ja siitä lähtien.”
– Robert Baker, musiikin apulaisprofessori
johtaja, Esitystutkimus
“monet pitävät’ rauhaa ‘ja’ konfliktia ‘ vastakohtina; rauha herättää siis mielikuvia rauhallisuudesta ja rauhallisuudesta. Mutta kamppailua – myös niitä poliittisia kamppailuja, joita olemme nähneet tapahtuvan yliopistokampuksilla—voi elävöittää halu rauhaan. Tässä tapauksessa rauha ei ole välttämättä hiljainen ja rauhallinen. Sen sijaan se on radikaali vetoomus vapauteen sorrosta ja rohkea haaste ajatella uudelleen, miten elämme yhdessä tavalla, joka ei ainoastaan kunnioita toistemme arvokkuutta, vaan joka tunnistaa ja poistaa väkivallan, joka on leimannut-ja on edelleen—jokapäiväistä. Rauha on siis jatkuva kehotus kuvitella elävänsä toisin.”
– Jennifer C. Nash, apulaisprofessori, American Studies & Women’ s, Gender, and Sexuality Studies
Director, Women’ s, Gender, and Sexuality Studies Program
” joulukuussa ajattelemme rauhaa maan päällä. Mutta meillä ei ole rauhaa—eikä tule olemaan—ennen kuin pakottavammat tarpeet on täytetty. Ihmisten välillä on eroja ja puutteita, ei pelkästään varallisuudessa, vaan myös selviytymisen perustarpeissa, turvallisuudessa ja mahdollisuuksissa. Vannokaamme, että pyrkiessämme saavuttamaan rauhan omassa elämässämme pyrimme myös saavuttamaan ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden, vapauden ja hyvinvoinnin kaikille ihmisille, jotka jakavat maapallon.”
– Paul Poppen, soveltavan sosiaalipsykologian professori
” Peace is finding a place that allows me to connect with the world without worry. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että on yhteydessä johonkin inspiroivaan ja usein visuaaliseen. Se voi olla taideteos, Historiallinen rakennelma tai polku metsän läpi. Joskus kyse on yksin olemisesta.; toisinaan olen rauhallinen väkijoukossa. Se on ilo ulkoiluttaa koiriani pellolla, joka avautuu taivaalle. Tai se on tunne, että on hukassa uuden luomisessa.”
– Martha Morris, Museotutkimuksen apulaisprofessori
apulaisjohtaja, Museotutkimuksen ohjelma
” kuten monet elämän perusasiat, rauhasta on vaikea nauttia, ellei sitä vaaranneta. Harvinaisia havaintokyvyn hetkiä lukuun ottamatta meillä ei ole tapana kokea rauhaa myönteisenä tilana tai tilana. Kiireisessä ja ylirasittuneessa (mutta myös onnekkaassa) elämässämme rauha on tyypillisesti se, mistä emme ole huolissamme, jotta voimme huolehtia apurahahakemuksista, kimppakyydeistä ja vastaavista. Pariisin verilöylyn kaltaiset tapahtumat horjuttavat sitä, mitä väärin pidämme luonnollisena asiainjärjestyksenä, muistuttamalla meitä siitä, kuinka helposti rauhaamme voidaan häiritä.”
– Daniel Schwartz, historian apulaisprofessori
johtaja, Judaic Studies Program
“japanin kielessä sanaa heiwa -‘ rauha ‘—voidaan käyttää adjektiivina, mutta sensoo—’sota’ – on substantiivi. Kielellisesti substantiivien tehtävä on viitata konkreettisiin, määräisiin entiteetteihin. Näin ollen tämä näiden kahden termin välinen erikoinen ristiriita kuvastaa japaninkielisten “taustalla olevaa oletusta, jonka mukaan “sodan” olisi koostuttava ajallisesti ja maantieteellisesti rajatuista tapahtumista eikä “rauhan”, jota ei pitäisi rajoittaa. Todellisuudessa tällainen käsitys ei rajoitu mihinkään yksittäiseen kieliryhmään, vaan sen jakaa koko ihmiskunta. Toivon, että tämä ihmisen perusoletus pysyy ikuisesti ihmiskunnan universaalina kognitiivisena ominaisuutena, jota maailman todellisuus tukee.”
– Shoko Hamano, Japanin ja kansainvälisten asioiden professori
puheenjohtaja, Dept. Itäaasialaisista kielistä & kirjallisuus
Leave a Reply