epämääräinen vankeus ilman oikeudenkäyntiä

artikkelin on kirjoittanut Shreya Pandey Banasthalin yliopistosta Jaipurista. Artikkelissa analysoidaan epämääräisen vangitsemisen vaikutuksia pidätettyihin ja sen yhteyttä ihmisoikeuksiin.

Sisällysluettelo

määräämättömäksi ajaksi vangitseminen tarkoittaa henkilön vangitsemista tai pidättämistä noudattamatta hallituksen tai lainvalvontaviranomaisten lainmukaisia menettelyjä. Epämääräinen vankeus tapahtuu, kun henkilö on vangittuna ilman oikeudenkäyntiä pelkän epäilyn perusteella. Tällainen vangitseminen eli vangitseminen on Määräämätön aika, jolloin pidätetyllä henkilöllä ei ole tietoa, ennen kuin hän joutuu elämään sellaista elämää. Kun ihminen ei tiedä tulevaisuudestaan ja on vangittuna ilman määrättyä ajanjaksoa, niin se tuntuu kuolemanrangaistukselta, joka annetaan kenelle tahansa ilman oikeudenkäyntiä ja noudattamatta mitään asianmukaista oikeudellista menettelyä. Turvapaikanhakija tai terroristiepäilty voidaan vangita tietyissä maissa määräämättömäksi ajaksi. Tällaiset henkilöt eivät tiedä, ennen kuin milloin heidät pidätetään ja epäillyt ovat saattaneet joko tehdä minkä tahansa rikoksen tai riippumatta siitä, ovatko he syyttömiä, heidät pidetään pidätettyinä. Tämä järjestelmä on barbaarinen, ja terroristiepäiltyjen vangitseminen ilman oikeudenkäyntiä rikkoo sekä perustuslakia että ihmisoikeuksia. Hallitus tai lainvalvontaviranomainen pidättää kaikki henkilöt, joita epäillään terroristeiksi, vihollistaistelijoiksi, tutkintavankeudessa pidetyiksi tavallisiksi rikollisiksi sekä henkilöt, joita pidetään turvallisuusriskinä. Myös tietyt muut henkilöt, kuten turvapaikanhakijat, paperittomat siirtolaiset, karkotusta odottavat henkilöt ja psykiatrisessa säilöönotossa olevat henkilöt, ovat toistaiseksi vangittuina ilman oikeudenkäyntiä. Tällaisia henkilöitä suojellaan sekä kunnallisella että kansainvälisellä oikeudella, mutta silti heidän tilanteensa on säälittävä. Hallitus pitää tällaisia ihmisiä vangittuna antamalla eri syitä perustella tekoaan, että tällainen säilöönotto tehdään “kansallisen turvallisuuden”, “hätätilan”, “laittoman maahanmuuton” ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden vuoksi.

toistaiseksi vangittuna olevia suojelevat lait

sekä kunnalliset että kansainväliset lait suojelevat henkilön vapautta ja oikeutta elämään. Molemmissa laeissa säädetään oikeudenkäyntimenettelyn noudattamisesta ennen kenenkään vangitsemista. Habeas corpus on laki, joka suojaa laittomasti pidätettyjä henkilöitä. Kovat lait, kuten säädökset ja sopimukset, ja pehmeät lait, kuten päätöslauselmat ja julistukset, tarjoavat suojaa laittomasti pidätetyille henkilöille.

kansainväliset lait

ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 9 artiklan mukaan ” ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, pidättää tai karkottaa.”

kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (ICCPR) 9 artiklan 1 kohdan mukaan “jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää tai vangita. Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan muutoin kuin laissa säädetyin perustein ja menettelyä noudattaen.”UNHRC totesi, että alun perin laillinen säilöönotto voi muuttua “mielivaltaiseksi”, jos se pitkittyy kohtuuttomasti tai kun sitä ei tarkisteta määräajoin. Se koskee kaikkia säilöön otettuja henkilöitä riippumatta siitä, ovatko he rikosoikeudellisessa säilöönotossa, kuten terroristit jne., vai hallinnollisessa säilöönotossa, kuten turvapaikanhakijat. ICCPR: n 14 artiklassa taataan nopea oikeudenkäynti toimivaltaisessa ja puolueettomassa tuomioistuimessa. 7 ja 10 artiklassa kielletään kidutus ja epäinhimillinen tai halventava kohtelu ja määrätään, että vangeille on annettava vankeuden aikana inhimillistä kohtelua. ICCPR: n 24 artiklassa varmistetaan erityiset lastensuojelutoimenpiteet. Kidutus määräämättömäksi ajaksi pidätettynä on kansainvälisen oikeuden vastaista. Kidutus ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu rikkovat Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea totesi, että epäinhimillisen ja julman kohtelun vuoksi se heikentää psykologista tilaa, mikä johtaa suureen määrään itsemurhayrityksiä. Kolmannen Geneven yleissopimuksen 118 artiklan mukaan sotavankeja ei voida pitää vangittuina loputtomiin ja sotavangit on vapautettava ja kotiutettava viipymättä aktiivisen toiminnan lopettamisen jälkeen viipymättä. Kolmannen Geneven yleissopimuksen 5 artiklassa sanotaan, että aina kun on epäilystä siitä, onko vihollisvaltion käsissä oleva henkilö syyllistynyt johonkin sotaisaan tekoon, tätä henkilöä on suojeltava yleissopimuksella, kunnes toimivaltainen tuomioistuin päättää asiasta.

Aluelait

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan mukaan jokaisella on oikeus vapauteen ja turvalliseen elämään, eikä keneltäkään saa riistää samaa “paitsi laissa säädettyä menettelyä noudattaen”. Artiklassa todetaan lisäksi, että kun henkilö pidätetään tai vangitaan ja häneltä riistetään vapaus, hänellä on oikeus mennä tuomioistuimen eteen tarkastamaan tällaisen pidätyksen tai vapaudenriiston laillisuus, ja tällainen menettely on tehtävä nopeasti, jos pidätys tai vapaudenriisto todetaan laittomaksi, hänet vapautetaan niin pian kuin mahdollista.

Yhdysvaltain ihmisoikeussopimuksen 7 artiklan mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen, eikä keneltäkään saa riistää sitä muutoin kuin laissa säädetyllä menettelyllä. Lisäksi siinä todetaan, että ketään ei pidä mielivaltaisesti pidättää tai vangita, ja jos joku henkilö pidätetään tai pidätetään, hänellä on oikeus siirtyä toimivaltaiseen tuomioistuimeen tarkastamaan sen laillisuus, ja jos se todetaan laittomaksi, kyseinen henkilö olisi vapautettava.

Afrikan ihmisoikeuksien ja kansan oikeuksien peruskirjan 6 artikla kieltää mielivaltaiset pidätykset tai vangitsemiset. Se suojelee jokaisen yksilön vapautta ja elämää.

yksittäinen valitusmenettely

henkilö voi siirtyä maailman tuomioistuimen eteen yksin suojellakseen vapauttaan ja turvallisuuttaan laittomalta pidätykseltä tai säilöönotolta. Hän ei voi siirtyä kansainväliseen tuomioistuimeen, koska yksityishenkilö ei ole sen edessä. Yleismaailmallisia elimiä, jotka voivat ottaa vastaan yksittäisiä vetoomuksia, ovat ihmisoikeuskomitea(Human Rights Committee, HRC), Iccpr: n valinnainen pöytäkirja ja kidutuksen vastaisen yleissopimuksen 22 artiklalla perustettu komitea. Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät tunnusta yksittäisiä valitusmenettelyjä. Jos joku yrittää saada oikeussuojakeinon valinnaisen pöytäkirjan nojalla, hänen on ensin käytettävä kaikki kotimaiset oikeussuojakeinonsa ennen lähestymistä. Vaikka se ei ole pakollista, kun asia saatetaan kidutuksen vastaisen komitean käsiteltäväksi. Yksittäisen valituksen voi tehdä kuka tahansa henkilö Strasbourgissa sijaitsevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, joka kuuluu Eurooppa-neuvoston jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan. Jokainen Amerikan valtioiden järjestön jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluva henkilö voi tehdä yksittäisen valitusasian Amerikan Ihmisoikeuskomissiolle Washington DC: hen. Samoin Afrikan alueellisessa järjestelmässä yksilö voi tehdä valituksen Banjulissa Gambiassa sijaitsevalle Afrikan Ihmisoikeustoimikunnalle, joka kuuluu Afrikan peruskirjan jäsenvaltion lainkäyttövaltaan.

valitusta tehdessään henkilö voi myös pyytää väliaikaisia toimenpiteitä suojautuakseen korjaamattomalta vahingolta ihmisoikeuskomitean työjärjestyksen 86 artiklan tai kidutuksen vastaisen komitean työjärjestyksen 114 artiklan mukaisesti. Välitoimien motiivina olisi estää valtiota aiheuttamasta peruuttamatonta vahinkoa yksilölle.

valtioiden välinen valitusmenettely

mikä tahansa valtio voi tehdä valituksen laittomasta säilöönotosta kansainväliseen tuomioistuimeen täytettyään tutkittavaksi ottamisen edellytykset. Koska laiton säilöönotto on vakava ihmisoikeusloukkaus, siitä tehdään valtioiden välisiä valituksia. Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön 36 artiklassa todetaan, että kansainvälinen tuomioistuin voi hyväksyä valtion esittämän asian, kun se tunnustaa tuomioistuimen toimivallan niihin. Mikä tahansa valtio, joka on tunnustanut ihmisoikeuskomitean toimivallan tutkia ja ratkaista asioita, voi tehdä valituksen mitä tahansa muuta valtiota vastaan, joka on tunnustanut saman myös ICCPR: n 41 artiklan nojalla. Valtio voi tehdä valituksen toista valtiota vastaan kidutuksen vastaisen yleissopimuksen 21 artiklan nojalla, kun valituksen tehnyt valtio ja valtio, jota vastaan valitus on pantu vireille, ovat tunnustaneet kidutuksen vastaisen komitean toimivallan tutkia ja ratkaista asia. Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön 41 artiklan mukaan mikä tahansa valtio voi vaatia väliaikaista suojelutoimenpidettä.

uhrien käytettävissä olevat oikeussuojakeinot

toistaiseksi säilöön otettujen uhrien käytettävissä oleva pääasiallinen oikeussuojakeino on uhrin välitön vapauttaminen. Uhrin vapauttamista koskevat säännökset on säädetty monissa kansainvälisissä sekä alueellisissa ihmisoikeuslaissa. Toinen lääke, jonka uhri voi tulla toimeen vapautuksen kanssa, on korvaukset. ICCPR: n 9§: n 5 momentissa todetaan, että laittomasti pidätetyllä tai säilöön otetulla henkilöllä on oikeus korvaukseen. Yleissopimuksen 5 artiklassa määrätään korvauksista laittoman säilöönoton tai pidätyksen uhrille. Sopimuksen 50 artiklassa määrätään, että asianomistaja, jonka hallitus on pidättänyt tai pidättänyt tämän yleissopimuksen määräysten vastaisesti, saa tyydytyksen. Yhdysvaltain ihmisoikeussopimuksen 10. artiklan mukaan henkilö, jota vastaan tuomio on tehty, on oikeutettu korvaukseen. Näin ollen laittoman pidätyksen tai vangitsemisen uhreille tarjolla olevat oikeussuojakeinot ovat välitön vapauttaminen ja korvaukset.

suositus

  1. säilöönottotapauksissa on oltava oikeuksien tasapaino kansallisen turvallisuuden perusteella.
  2. yksilöiden perusoikeuksista ja-vapauksista ei saa tinkiä.
  3. strategioita on sovellettava siten, ettei siinä kielletä tulevien maahanmuuttajien ihmisarvoa laittoman maahanmuuton estämiseksi.
  4. kansainvälisen yhteisön olisi kiellettävä vangitseminen määräämättömäksi ajaksi missä tahansa yhteydessä.
  5. uhrin on vaadittava oikeuksistaan korvausta, jos hänet on laittomasti pidätetty tai vangittu. Tietyissä yleissopimuksissa määrätään uhrien suojelusta ja korvauksista, joten uhrien velvollisuus on vaatia samaa.
  6. mitään tekosyitä sille, ettei liian vaarallista terroristiryhmää vapautettaisi tai asetettaisi syytteeseen, olisi pidettävä perusteettomina.
  7. kaikki pitkäaikaiset vankeusrangaistukset ilman syytettä tai oikeudenkäyntiä tulisi pitää laittomina vankeusrangaistuksina.
  8. liittovaltion rikostuomioistuimista ja vankiloista voi olla hyötyä myös kansainvälisten terrorismitapausten käsittelyssä.
  9. millään viranomaisella ei ole valtuuksia määrätä henkilöä vangittavaksi määräämättömäksi ajaksi ilman syytettä tai oikeudenkäyntiä pelkästään sillä perusteella, että henkilö on vaarallinen.
  10. jos uhriin kohdistetaan voimakeinoja tai pakottamista, todistusaineistoa ei voida hyväksyä.
  11. toistaiseksi vangittuna olevien oikeudenkäynti on perustuslain mukainen. Pitkä luettelo menettelyllisistä takeista ei täyttäisi perustuslain vaatimuksia.
  12. valtioneuvoston ja lainvalvontaviranomaisen on ymmärrettävä, että toistaiseksi voimassa oleva vangitseminen on perustuslain vastaista, jos se on tehty ilman asianmukaista oikeusprosessia syytteen tai oikeudenkäynnin perusteella. Hallitus ei siis saisi paeta vastuutaan sillä perusteella, että mikä tahansa viranomainen, kuten presidentti, on antanut siihen luvan.

johtopäätös

osavaltioiden hallitukset ja lainvalvontaviranomaiset pidättävät tai pidättävät henkilöitä tietyin oletuksin, jotka saattavat joskus osoittautua vääriksi. Oletuksen vuoksi säilöön otetulla henkilöllä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta hakea itselleen oikeutta, koska vangitsemisen aikana ei ole tehty oikeudenkäyntimenettelyjä. Tämä loukkaa sen yksilönvapautta ja perusihmisoikeuksia. Vaikka monissa yleissopimuksissa on edelleen määräyksiä, monia uhreja pidetään laittomassa säilöönotossa ilman asianmukaisia oikeudenkäyntimenettelyjä. On tarpeen säätää sellaista lainsäädäntöä, joka suojaisi jokaisen yksilön oikeutta laittomalta säilöönotolta, jotta mikään valtio ei voisi mielivaltaisesti pidättää tai pidättää ketään omaa tarkoitustaan varten olettamustensa perusteella.

viite

  • https://www.icrc.org/en/doc/assets/files/other/irrc_857_zayas.pdf
  • https://www.aclu.org/other/indefinite-detention
  • https://www.refworld.org/pdfid/45b3a41e2.pdf
  • https://link.springer.com/chapter/10.1057%2F9780230319318_5

LawSikho on perustanut telegram-ryhmän, jonka tarkoituksena on vaihtaa oikeudellista tietoa, lähetteitä ja erilaisia mahdollisuuksia. Voit klikata tätä linkkiä ja liittyä:

Seuraa meitä Instagram ja tilaa YouTube-kanavallemme lisää hämmästyttävää oikeudellista sisältöä.

Leave a Reply