eritelmien taulukko-määrittely, kehittäminen ja täytäntöönpano
luokkasaavutustesti on tärkeä opetuksessa käytettävä arviointiväline. Näissä testeissä saavutettuja pisteitä käytetään tekemään päätöksiä luokanopetuksen parantamiseksi. Pisteet eivät auta tekemään päteviä arvioita opiskelijan oppimisesta, jos koe ei ole pätevä. Näin ollen oppilaiden suorituksen arvioinnin pätevyyden parantamiseksi testin kehittäjät ja opettajat kehittävät ja käyttävät eritelmätaulukkoa (TOS).
tässä artikkelissa määritellään TOS ja selittää sen tarkoitus standardoitu, sisäinen, ja päivittäinen luokkahuoneessa opetusta. Lisäksi artikkelissa annetaan vaiheittaisia ohjeita siitä, miten käyttöehtoja voidaan kehittää 10.asteen Välikoeohjelman yhteydessä.
Sisällys
mikä on erittelytaulukko (TOS?
a table of specifications (TOS) on kaavio, jota opettajat ja testikehittäjät käyttävät esineiden kirjoittamisessa. Se varmistaa, että kehitetyssä kokeessa arvioidaan opetettua sisältöä ja oppilaille annettua oppimiskokemusta. Se auttaa myös kohdistamaan testin oppimistavoitteisiin ja niiden kognitiivisiin tasoihin. Lisäksi siinä määritellään testin määrä, jolla kutakin tavoitetta arvioidaan. Pähkinänkuoressa erittelytaulukko kuvaa tarkasti testin laajuutta ja painopistettä.
mikä on erittelytaulukon tarkoitus?
TOS: n tekemisen perustarkoitus on, että opettajat voivat:
1. määritetään testin sisältöalue;
2. kehittää kohteita, jotka heijastavat opiskelijoiden oppimista kognitiivisilla tasoilla.
3. jakaa tietty määrä opetusaikaa tarvitaan kunkin aihe / SLOs.
4. varmista, ettei mitään tärkeää oppimistavoitetta jätetä arvioinnin ulkopuolelle;
5. tuottaa kelvollisia testiaineita;
6. arvioida oppimistavoitteita, jotka tosiasiallisesti sisältyvät opetusprosessiin;
7. varmistetaan kunkin oppimistavoitteen suhteellinen painotus.
mitkä ovat tärkeät vinkit erittelytaulukon laatimiseen?
TOS: n kehityksessä on kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa aiheita sekä kognitiivisia tasoja taulukoidaan. Taulukossa on mainittu opiskelijoiden oppimistulosten (SLOs) kokonaismäärä ja prosentuaalinen osuus sekä niiden kognitiiviset tasot kussakin oppiaineessa.
taulukossa 1 esitetään käyttöehtojen ensimmäisen kehityksen ensimmäinen vaihe. Taulukossa on 5 saraketta. Äärivasemmisto edustaa opetettuja lukuja. Toinen sarake vasemmalta näkyy SLOs kun taas kolme viimeistä saraketta edustavat kognitiivisia tasoja eli tietoa, ymmärrystä ja soveltamista kussakin aihepiirissä.
Taulukko 1, Välikokeiden erittelytaulukko. (Perustuu kognitiiviselle tasolle: K, U, A)
aiheet |
SLOs |
K |
U |
A |
Pakistanin tärkeimmät teollisuudenalat | 6 | 1 | 2 |
3 |
kauppa ja kauppa |
4 |
1 | 3 |
– |
Liikenne |
4 |
1 | 1 |
2 |
formatiivinen vaihe Pakistan (1947-58) |
2 |
– | 2 |
– |
Kenraali Ayub Khan Oli |
4 |
– | 1 |
3 |
Yhteensä Ei. kuorettomat |
20 |
3 | 9 |
8 |
prosenttiosuus (%) |
100 | 15 | 45 | 40 |
merkit |
40 | 6 | 18 | 16 |
Kokonaismerkit |
40 |
ensimmäisen vaiheen valmistumisen jälkeen (taulukointi aiheista, määrä SLOs, ja niiden kognitiivinen jakautuminen), saamme selville prosentuaalinen osuus SLOs ja merkit kussakin aihepiirissä kuin kuvitettu taulukossa 2. Taulukossa esitetään kunkin aihealueen aiheet, SLOs: n lukumäärä, Slos: n prosentuaalinen osuus ja merkkien jakautuminen sarakkeissa 1, 2, 3 ja 4.
alla olevia kaavoja käytetään laskettaessa Slosin prosentuaalista osuutta ja merkkien jakautumista SLO: ta kohti:
Paino prosentteina = Ei. aihealueen SLOs × 100 θ Slos: n kokonaismäärä
Paino Marksina = laskettu % maksimista. Marks
Taulukko 2: sisällöllinen / lukujärjestys
aiheet |
Ei. aihealueen SLOs: ista | % osuus Slos: ista |
merkkien jakautuminen |
Pakistanin tärkeimmät teollisuudenalat | 6 | 30% | 12 |
kauppa ja kauppa | 4 | 20% | 8 |
Liikenne | 4 | 20% | 8 |
Pakistanin kehitysvaihe (1947-58) |
2 | 10% | 4 |
kenraali Ayub Khan Era (1958- 1969) |
4 | 20% | 8 |
yhteensä |
20 | 100% | 40 |
kun se on tehty laskemalla / jakamalla merkkejä SLO: ta kohti, TOS-Kehittäjät siirtyvät seuraaviin vaiheisiin laskemalla kohteiden määrä kognitiivista tasoa kohti eli tieto, ymmärrys, sovellus. Bloomin taksonomian kaikkia kuutta kognitiivista tasoa ei käsitellä tässä tapauksessa. Sen sijaan toisen ja ylemmän toisen asteen testikehittäjät jakavat SLOs: in kolmella kognitiivisella tiedon, ymmärryksen ja sovelluksen tasolla. He pitävät kaikkia korkeamman asteen ajattelutasoja osana sovellusta. Tämä ilmenee parhaiten taulukossa 3.
alla annettua kaavaa käytetään laskemaan kappaleiden paino kognitiivista tasoa kohti:
kappaleiden lukumäärä = Maksimimerkit aihe θ no. SLOs X SLOs: ien lukumäärä kullakin kognitiivisella tasolla
Taulukko 3: Kognitiiviset tasot jakauma kohteita
aiheet | myönnetyt pisteet | MCQs | K | U | A |
tärkeimmät teollisuudenalat | 12 | 6 | 2 | 4 | 6 |
kauppa ja kauppa | 8 | 4 | 2 | 6 | – |
Liikenne | 8 | 4 | 2 | 2 | 4 |
Pakistanin kehitysvaihe | 4 | 2 | – | 4 | – |
Ayub Khan Era | 8 | 4 | – | 2 | 6 |
yhteensä | 40 | 20 | 6 | 18 | 16 |
johtopäätös
käyttöehtojen kehittämisessä on kolme ratkaisevaa vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa, me taulukoida aiheita, SLOs, ja kognitiiviset tasot opetussuunnitelman. Toisessa vaiheessa taulukoimme kunkin aiheen prosentuaalisen osuuden ja merkkien jakautumisen kullekin aiheelle. Kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa tapahtuu kohteen jakautumisen taulukointi kognitiivista tasoa kohti. Kehitetty TOS ilmoittaa kohteen Kehittäjä varmistaa uskottavuuden kohteita. Arviointiasiantuntijat hyödyntävät TOS: ää myös testikatselmuksessa. Tässä katsauksessa ilmoitetaan, onko koe opetussuunnitelman mukainen vai ei.
Leave a Reply